Ero sivun ”Puolan perimyssota” versioiden välillä

Puolan perimyssota (muokkaa)

Versio 18. huhtikuuta 2011 kello 19.33

1 831 merkkiä lisätty , 9 vuotta sitten

artikkeli kokonaan uusiks -vastaa sisällöltään nyt mainittua lähdettä kokonaisuudessaan

Gopase+f

seulojat

32 521

muokkausta

Versio 3. maaliskuuta 2011 kello 08.53 (muokkaa) Luckas-bot (keskustelu \| muokkaukset) p (r2.7.1) (Botti lisäsi: th:สงครามสืบราชบัลลังก์โปแลนด์) ← Vanhempi muutos		Versio 18. huhtikuuta 2011 kello 19.33 (muokkaa) (kumoa) Gopase+f (keskustelu \| muokkaukset) (artikkeli kokonaan uusiks -vastaa sisällöltään nyt mainittua lähdettä kokonaisuudessaan) Uudempi muutos →
~~{{lähteetön}}~~ {{Taistelu \| nimi = Puolan perimyssota \| osa_sotaa = \| kuva = Siege of Danzig 1734.PNG \| kuvateksti = Venäläiset ja saksilaiset joukot piirittivät [[~~Gdańsk~~Danzig]]ia Puolan perimyssodan aikana 1734 ja valtasivat sen \| päivämäärä = 1733–1735 \| paikka = [[Puola]], [[Reininmaa]], [[Italia]] \| casus = \| aluemuutokset = \| vaikutukset = ~~Stanisław Leszczyński sai [[Lothringen]]in~~ \| lopputulos = ~~Fredrik~~ August IIIII Puolan ~~hallitsijaksi~~kuninkaaksi \| taistelija1 = [[Stanisław Leszczyński]]<br>[[Kuva:Pavillon royal de la France.svg\|20px]] [[Ranska]]<br>[[Kuva:Bandera_de_España_1701-1760.svg\|20px\|border]] [[Espanja]]<br>[[Kuva:Savoie flag.svg\|20px]] [[Savoiji]] \| taistelija2 = [[Fredrik August II]]<br>[[Kuva:Flag of Russia.svg\|20px\|border]] [[Venäjä]]<br>[[Kuva:Banner of the Holy Roman Emperor (after 1400).svg\|20px]] [[Habsburg-suku\|Habsburgit]]<br>[[Kuva:Flag of Electoral Saxony.svg\|20px]] [[Saksi]] \| muut_taistelut = }} '''Puolan perimyssota''' käytiin vuosina [[1733]]–[[1735]]. Sodassa olivat vastakkain [[Ranska~~]]n, [[Espanja~~]]n ja [[~~Savoiji~~Espanja]]n ~~ja toisella puolen~~sekä [[Itävalta\|Itävallan]], [[Venäjä]]n ja [[Saksi]]n ~~välillä~~liittouma. [[Puola]]laisjoukkoja taisteli kummallakin puolella. Sodan sytytti kiista vuonna 1733 kuolleen ~~[[kuningas\|~~Puolan kuninkaan]] [[August II Väkevä]]n seuraajasta Puolan valtaistuimella. ~~Pääehdokkaat~~Tärkeimmät kruununtavoittelijat olivat lopulta [[Stanisław Leszczyński]]~~, jonka [[Ruotsi]]n [[Kaarle XII]] oli nostanut Puolan valtaistuimelle [[Suuri Pohjan sota\|suuren Pohjan sodan]] aikana,~~ ~~sekä~~ja Saksin [[Fredrik August II\|Fredrik August]], August Väkevän poika. Rauhassa Puolan kuninkaaksi tunnustettiin August. ==Taustaa== Ranska tuki Stanisław Leszczyńskia, jonka [[vävy]] [[Ludvig XV (Ranska)\|Ludvig XV]] oli. Venäjä ja Itävalta asettuivat tukemaan Fredrik Augustia. Puolan valtiopäivät valitsi Stanisławin, mutta Venäjä tunkeutui Puolaan ja se ja sen tukemat aateliset nostivat kuninkaaksi Fredrik Augustin hallitsijanimellä August III. Stanisław pakeni Ranskaan. [[Ruotsi]]n [[Kaarle XII]] nosti Leszczyńskin Puolan kuninkaaksi lyhytaikaisesti [[Suuri Pohjan sota\|suuren Pohjan sodan]] aikana. Sodan jälkeen kuninkaaksi nousi kuitenkin [[Pietari Suuri\|Pietari Suuren]] tukema August II Väkevä. Ranska tuki Leszczyńskia August Väkevän seuraajaksi, koska Leszczyński oli Ranskan kuningas [[Ludvig XV (Ranska)\|Ludvig XV:n]] appi. Leszczyńskiä tukivat myös Espanja ja Savoiji. Venäjä ja Itävalta tukivat Saksin Fredrik Augustia. August Väkevä kuoli helmikuussa 1733 ja kuninkaan vaali suoritettiin syyskuussa 1733. Vaalissa uudeksi kuninkaaksi valittiin Leszczyński. ==Sotatapahtumat== ~~Sota jatkui Länsi-Euroopassa. Siitä tuli [[Bourbon-suku\|Bourbon]]ien ja [[Habsburg-suku\|Habsburg]]ien välinen kamppailu. Itävalta kärsi sodassa tappioita Ranskaa ja sen liittolaisia vastaan.~~ Venäjän 30 000 miehen armeija tunkeutui Puolaan lokakuussa 1733 ja eteni [[Varsova]]an nostaakseen Augustin kuninkaaksi. Venäläisten lisäksi myös 10 000 saksilaista tunkeutui Puolaan. Puolalla ei käytännössä ollut armeijaa, joten Leszczyński pakeni [[Danzig]]iin. Syyskuussa August kruunattiin Puolan kuninkaaksi [[Krakova]]ssa. Yhdistynyt saksilais-venäläinen armeija ryhtyi piirittämään Danzigia tammikuussa 1734. Vaikka piiritetyn kaupungin avuksi saapui meritse 2200 miehen ranskalaisarmeija, Danzig antautui kesäkuussa 1734. Leszczyński pakeni kaupungista Preussiin juuri ennen piirityksen loppumista. Hän oli puolalaisten keskuudessa suositumpi vaihtoehto kuninkaaksi kuin August. Leszczyński ei saanut juurikaan apua Ranskalta, koska kardinaali [[André Hercule de Fleury]] halusi lopettaa sodan Ranskalle suosiolliseen rauhaan. Sotaa käytiin Reinin laaksossa huhtikuusta syyskuuhun 1734. Sotatoimien ainoa merkittävä seuraus oli [[Philippsburg]]in linnoituksen valtaus.<ref>Philippsburgin valtausta kiinnostavampaa on se, että Reinin sotaretki jäi kahden merkittävän sotapäällikön, [[Eugen Savoijilainen\|Eugen Savoijilaisen]] ja [[James FitzJames Berwick]]in, viimeiseksi. Berwick kuoli Philippsburgin piirityksessä.</ref> Venäjän armeija eteni Reinin laaksoon sodan lopulla, mutta silloin rauhanneuvottelut olivat jo alkaneet. Välirauha päätti sotatoimet 1735, rauha vahvistettiin [[Wien]]issä [[1738]]. August III jäi Puolan kuninkaaksi. Stanisław Leszczyński sai korvaukseksi [[Lothringen]]in [[herttua]]kunnan, joka siirtyi [[1766]] hänen kuolemansa jälkeen Ranskalle hänen tyttärensä kautta. Ranska hyväksyi [[pragmaattinen sanktio\|pragmaattisen sanktion]], jonka mukaan [[Maria Teresia]] seuraisi isäänsä [[pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta\|keisari]] [[Kaarle VI (keisari)\|Kaarle VI]]:ta valtaistuimella. Ranska ei kuitenkaan pitänyt sitoumuksestaan kiinni [[Itävallan perimyssota\|Itävallan perimyssodan]] puhjettua [[1740]]. Italiassa Ranska ja Espanja hyökkäsivät [[Lombardia]]an, [[Napolin kuningaskunta\|Napoliin]] ja [[Sisilian kuningaskunta\|Sisiliaan]]. Itävaltalaiset voittivat [[Parman taistelu]]n 29. kesäkuuta ja ranskalaiset puolestaan [[Luzzaran taistelu]]n 19. syyskuuta. Itävaltalaiset voittivat sodan lopulla käydyn [[Bitonton taistelu]]n 25. toukokuuta 1735. ==Rauha== Rauha solmittiin marraskuussa 1738 Wienissä. Sopimuksessa August III tunnustettiin Puolan kuninkaaksi ja Leszczyński luopui vaatimuksistaan kruunuun. Leszczyński sai korvaukseksi [[Lothringenin herttuakunta\|Lothringenin herttuakunnan]], joka siirtyi vuonna 1766 hänen kuolemansa jälkeen Ranskalle. Espanjan kuninkaan poika [[Kaarle III (Espanja)\|Kaarle]] sai rauhassa [[Napolin kuningaskunta\|Napolin kuningaskunnan]] ja Sisilian, josta korvauksena hän luovutti kolme herttuakuntaansa Itävallalle. ==Lähteet== * {{kirjaviite \| Tekijä=Dupuy, R. Ernest & Dupuy, Trevor N.\| Vuosi=1970 \| Nimeke= The Encyclopedia of Military History\|Selite=from 3500 BC. to the present\|Sivu=628 \| Julkaisija=Harper & Row \| Tunniste=}} ===Viitteet=== {{viitteet}} [[Luokka:Puolan sodat]]