Ero sivun ”Barium” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
ChuispastonBot (keskustelu | muokkaukset)
p r2.7.1) (Botti lisäsi: hif:Barium
Lähde tarkalle atomimassalle
Rivi 17:
|löytövuosi=[[1808]]
|löytäjä=Sir [[Humphry Davy]]
|atomipaino=137,327<ref>{{Lehtiviite|Otsikko=Atomic Weights of the Elements 2009 (IUPAC technical report) |Julkaisu=Pure and Applied Chemistry |Vuosikerta = 83 |Numero = 2| Sivu = 367-370 |Julkaisija = IUPAC |Tekijä=Michael T. Wieser & Tyler B. Coplen |Ajankohta=2011 |Kieli={{en}} |www=http://www.iupac.org/publications/pac/pdf/2011/pdf/8302x0359.pdf |Viitattu=16.4.2011}}</ref>
|atomipaino=137,327
|atomisäde=215 (253)
|kovalenttisäde=198
Rivi 54:
 
[[Bariumperoksidi]]sta BaO<sub>2</sub> saadaan laimealla [[rikkihappo|rikkihapolla]] käsittelemällä [[vetyperoksidi]]a ja bariumsulfaattia. Koska sulfaatti-ioni on käytännössä liukenematon veteen, happoihin ja emäksiin, sulfaatti-ioni on tunnistettavissa liuosanalyysissa. Kaikki bariumin liukoiset [[suola]]t ovat myrkyllisiä. Bariumin yhdisteistä tunnetuin on bariumsulfaatti eli baryytti, jota käytetään varjoaineen lisäksi valkoisena maalipigmenttinä, [[kumi]]n kulutuksen kestoa lisäävänä aineena ja säteilysuojauslaitteissa. Bariumkarbonaattia ja -kloridia on käytetty [[rotanmyrkky]]nä sekä [[bariumnitraatti]]a Ba(NO<sub>3</sub>)<sub>2</sub> ja -[[bariumkloraatti|kloraattia]] Ba(ClO<sub>3</sub>)<sub>2</sub> [[ilotulite|ilotulitteissa]] [[vihreä]]n [[valo]]n aikaansaamiseksi. Bariumia käytetään myös joissain metalliseoksissa, perustutkimuksessa on löydetty mm. [http://www.engr.wisc.edu/news/headlines/2007/Feb14.html tietyin ehdoin] timanttia kovempi yhdiste titaanin kanssa kiteytettynä.
 
==Lähteet==
{{Viitteet}}
 
== Aiheesta muualla ==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Barium