Ero sivun ”Baibars” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 28:
| huom =
}}
'''Baibars''' tai ''Baybars'' ( [[arabia]]ksi : الملك الظاهر ركن الدين بيبرس البندقداري, ''al-Malik al-Zahir Rukn al-Din Baibars al-Bunduqdari''), lempinimeltään ''Abu l-Futuh'' (arab. أبو الفتوح) (1223 - 1. heinäkuuta 1277, Damaskos) oli [[Bahrien dynastia]]n ensimmäinenneljäs sulttaani, joka hallitsi [[Egypti]]ä ja Syyriaa. Hän oli eräs [[Seitsemäs ristiretki|seitsemännen ristiretken]] kukistajista ja johti osaltaan [[Ain Jalutin taistelu]]a [[1260]], joka oli ensimmäinen [[Mongolivaltakunta|mongolien]] tappio aikoihin ja muuan historian käännekohta. Hän nopeutti ristiretkien loppua [[Syyria]]ssa ja yhdisti Syyrian ja Egyptin vahvaksi valtioksi, joka kykeni torjumaan mongolien ja ristiretkeläisten hyökkäykset. Sulttaanina[[Sulttaani]]na hän laajensi valtaansa ja hänen hallitusaikansa merkitsi [[Mamelukit|mamelukkien]] valta-aikaa itä-[[Välimeri|Välimerellä]] vahvistaen näiden sotilasjärjestelmää.
 
== Elämä ==
Rivi 47:
== Toiminta sulttaanina ==
[[Tiedosto:Levant 1240-fr.svg|thumb|Ristiretkivaltiot 1240.]]
=== Sotaretket Palestiinassa ===
Sulttaanina Baibars jatkoi pitkää taistelua Syyrian ristiretkivaltioita vastaan aloittaen [[Antiokian ruhtinaskunta|Antiokian ruhtinaskunnasta]], josta oli tullut mongolien vasallivaltio, ja osallistui myös [[Damaskos]]ta ja muita islamien kohteita vastaan tehtyihin hyökkäyksiin Syyriassa.
 
Koska mongolien uhka [[Ain Jalutin taistelu|Ain Jalutin]] jälkeen oli toistaiseksi ohi, Baibars jatkoi sotaa omien ristiriitojensa heikentämiä Syyrian ristiretkivaltioita vastaan. Vaikuttimet olivat puhtaan sotilaalliset; Baibarsilla seuraajineen ei vaikuta olleen intohimoa pyhään sotaan, ''[[jihad]]iin''.<ref name = "Mad">{{Kirjaviite | Tekijä = Madden, Thomas F. | Nimeke = Ristiretket | Vuosi = 2005 | Julkaisija = Gummerus }}</ref> 1260-luvulla puhkesi taas riita, kun Hugo de Brienne ja Hugo de Antioch-Lusignan taistelivat [[Kypros|Kyproksen]] kuninkaan [[Hugo II]]:n sijaishallitsejuudesta.<ref name = "Mad">{{Kirjaviite | Tekijä = Madden, Thomas F. | Nimeke = Ristiretket | Vuosi = 2005 | Julkaisija = Gummerus }}</ref> Frankkilaiset paronit kannattivat Antioch-Lusignania, joka oli Kyproksen johtohahmoja.
Vuonna [[1263]] Baibars hyökkäsi [[Jerusalemin kuningaskunta|Jerusalemin kuningaskunnan]] jäännösten pääkaupunkiin [[Acre]]en, muttei saanut sitä haltuunsa. Hän kuitenkin voitti ristiretkeläiset useissa taisteluissa (Arsuf , Athlith , Haifa , Safad , Jaffa , Ashkalon , Caesarea).
 
Tässä tilanteessa Baibars hyökkäsi sisämaan kristittyjä alueita vastaan [[1265]]. Linnat ja kaupungit antautuivat yksi kerrallaan, esim. [[Caesarea]], [[Arsuf]], Toron ja [[Haifa]] ja heinäkuussa [[1266]] [[Temppeliherrat|temppeliherrojen]] suuri Safadin linnake, joka vartioi [[Akko]]n ympäristöä.<ref name = "Mad">{{Kirjaviite | Tekijä = Madden, Thomas F. | Nimeke = Ristiretket | Vuosi = 2005 | Julkaisija = Gummerus }}</ref>
[[1266]] hän valtasi kristityn ns. [[Kilikia|Vähä-Armenian kuningaskunnan]] Kilikiassa. Maan kuningas [[Hethum I]] oli alistunut mongolivaltaan. Näin hän eristi [[Antiokia]]n ja Tripolin, joita hallitsi Hethumin vävy, prinssi [[Bohemond VI]]. Baibars piiritti Antiokian [[1268]] ja valtasi sen 18. toukokuuta. Baibars oli luvannut säästää asukkaat, mutta rikkoi lupauksensa ja hävitti kaupungin. Asukkaat tapettiin tai myytiin orjiksi. Tämä oli yleistä Baibarsin kampanjoissa ja oli pitkälti syynä voittojen nopeuteen. Bohemondille ei jäänyt kuin Tripolin alue. Koska Bohemond oli muualla, Baibars kirjoitti hänelle yksityiskohtaisen kirjeen, jossa kuvaili käyttämiään kidutusmenetelmiä ja tapahtuman raakuutta. Kirjeessä hän totesi: "Jos olisit nähnyt sen, olisit toivonut ettet olisi ikinä syntynyt."
 
[[1266]]Samana hänvuonna valtasiegyptiläiset kristityntekivät ns.selvää kristitystä [[Kilikia|Vähä-ArmenianKilikian kuningaskunnanArmeniasta]] Kilikiassa. Maan kuningas [[Hethum I]] oli aiemmin alistunut mongolivaltaan. Näin hänBaibars eristi tärkeän [[Antiokia]]n ja Tripolin, joita hallitsi Hethumin vävy, prinssi [[Bohemond VI]]. Baibars piiritti Antiokianhyökkäsi [[1268]] pohjoiseen vallaten [[Jaffa (kaupunki)|Jaffan]] ja Beaufortin linnan. Hän ohitti vahvasti linnoitetun [[Tyros|Tyroksen]], piiritti Antiokian 14. ja valtasi sen 18. toukokuuta.<ref name = "Mad">{{Kirjaviite | Tekijä = Madden, Thomas F. | Nimeke = Ristiretket | Vuosi = 2005 | Julkaisija = Gummerus }}</ref> Baibars oli luvannut säästää asukkaat, mutta rikkoi lupauksensa ja hävitti kaupungin.<ref name = "Mad">{{Kirjaviite | Tekijä = Madden, Thomas F. | Nimeke = Ristiretket | Vuosi = 2005 | Julkaisija = Gummerus }}</ref> Asukkaat tapettiin tai myytiin orjiksi. Tämä oli yleistä Baibarsin kampanjoissa ja oli pitkälti syynä voittojen nopeuteen. Bohemondille ei jäänyt kuin Tripolin alue. Koska Bohemond oli muualla, Baibars kirjoitti hänelle yksityiskohtaisen kirjeen, jossa kuvaili käyttämiään kidutusmenetelmiä ja tapahtuman raakuutta. Kirjeessä hän totesi: "''Jos olisit nähnyt sen, olisit toivonut ettet olisi ikinä syntynyt.''"
Baibars hyökkäsi myös Tripoliin, mutta piirityksen keskeytti aselepo toukokuussa 1271. Antiokian kaatuminen johti näet [[Yhdeksäs ristiretki|yhdeksänteen ristiretkeen]]. Sitä johti [[Luettelo Englannin hallitsijoista|Englannin]] [[Edward I]], joka saapui Acreen ja yritti liittoutua mongolien kanssa.
 
Baibars hyökkäsi myös Tripoliin, mutta piirityksen keskeytti aselepo toukokuussa [[1271]]. Antiokian kaatuminen johti näet [[Yhdeksäs ristiretki|yhdeksänteen ristiretkeen]]. Sitä johti [[Luettelo Englannin hallitsijoista|Englannin]] [[Edward I]], joka saapui Acreen ja yritti liittoutua mongolien kanssa.
Baibars sopi kuitenkin Edwardin kanssa 10 vuoden aselevon. Joidenkin tietojen mukaan hän yritti myrkyttää Edvardin, mutta tämä selvisi ja palasi kotiin kruunattavaksi isänsä kuoltua [[1272]].
 
Rivi 61 ⟶ 63:
 
Baibars kuoli Damaskossa 1. heinäkuuta 1277. Kuolema on herättänyt jonkin verran akateemista spekulointia. Monet lähteet ovat yhtä mieltä siitä, että hän kuoli myrkytettyyn [[Kumissi|kumis]]-alkoholiin, joka oli tarkoitettu jollekin toiselle. Jotkut epäilevät että hän oli itse valmistanut myrkyn; [[Astrologia|astrologit]] olivat varoittaneet enteellisestä kuolemasta, ja hän olisi henkeään varjellakseen yrittänyt myrkyttää toisen prinsseistä mutta erehtynyt nauttimaan sen itse. Muita selityksiä olisivat sairaus tai haavoittuminen. Hänet haudattiin Az-Zahiriyahin kirjastoon Damaskoksessa.
 
== Viitteitä ==
{{Viitteet}}
 
 
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Baibars