Ero sivun ”Kämmekkäkasvit” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p r2.7.1) (Botti lisäsi: fa:ارکیده |
p endash |
||
Rivi 33:
==Erityispiirteet==
Ainoa ominaisuus, joka on yhteinen kaikille kämmekkäkasveille, muttei yhdellekään muulle kasviheimolle, on niin kutsutun ''[[protokormi]]n'' esiintyminen.<ref name=Kew>{{Verkkoviite | Nimeke=Orchidaceae
Koska protokormin havaitseminen on monesti vaikeaa tai mahdotonta, myös seuraavat piirteet käyvät usein heimon tunnistukseen:
Rivi 60:
Erityisesti monilla trooppisilla lajeilla turpoaa vuosiverso kasvukauden lopulla [[varsimukula]]ksi (kutsutaan myös nimellä "bulbi"). Mukula voi olla maanpäällinen tai maanalainen. Yleensä varsimukulan tarkoituksena on säilöä vettä ja ravinteita. Joillakin lajeilla on varsimukula joko ontto tai muutoin rakentunut niin, että [[Muurahaiset|muurahaisten]] on helppo kaivaa sen sisään pesänsä. Muurahaiset saavat näin asuinpaikan ja ne tarjoavat kasville suojaa tuhoeläimistä. Monilla muurahaisten asuttamilla kämmekkälajeilla on hyvin pitkät kukkavarret, ehkä vähentäen muurahaisten pääsyä kukkiin ja sallien näin pölyttäjien säilymisen turvassa.
Kämmekkäkasvien lehdet ovat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta ehyet. Niiden muoto ja rakenne vaihtelee kuitenkin muilta osin suunnattomasti, myös lehtien väritys on joillakin lajeilla erityisen huomiota herättävä. Monilla useita vuosia lehtensä pitävillä lajeilla on hyvin paksut lehdet, jotka ehkäisevät liikaa haihtumista. Näihin [[mehikasvi]]maisiin ominaisuuksiin liittyy myös yöaikaan tapahtuva hengitys paksulehtisillä lajeilla.<ref>Fu, C. F. & Hew, C. S. (1982): Crassulacean Acid Metabolism in Orchids under Water Stress. ''Botanical Gazette'', Vol. 143, No. 3 (Sep.), pp.
==Juuret==
Kämmekkäkasvien juuret ovat usein vain heikosti haaroittuvia, ja juurikarvat
Monilla maassa kasvavilla kämmekkäkasveilla osa juurista on muodostunut [[mukula|versojuurimukuloiksi]]. Tämä mahdollistaa kuivasta kesästä selviytymisen esimerkiksi Australian ja [[Välimeri|Välimeren]] kuivilla seuduilla. Suurimmassa osassa Eurooppaa ja Pohjois-Amerikkaa kämmekät kasvavat kesällä ja juurimukulat toimivat kasvien talvehtimiseliminä. Juurimukuloiden rakenne voi vaihdella pyöreästä pitkulaiseen tai jopa kämmenmäisesti haaroittuneeseen, kuten [[liuskakämmekkä|liuskakämmeköillä]] (''Dactylorhiza'').
Monet sienirihmastosta voimakkaasti riippuvat lajit ovat täysin juurettomia, ja esimerkiksi [[suovalkku|suovalkun]] ainoa juuri toimii pelkästään sienirihmaston siirtäjänä edellisen vuoden [[varsimukula]]sta uuteen kasvuun.<ref name=Hanne>Rasmussen, H. N. (1995): ''Terrestrial Orchids
==Siemenet==
|