Versio 13. huhtikuuta 2011 kello 06.06 muokkaa TeT~fiwiki (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 1 966 muokkausta pEi muokkausyhteenvetoa ← Vanhempi muutos		Versio 13. huhtikuuta 2011 kello 22.18 muokkaa kumoa TeT~fiwiki (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 1 966 muokkausta Ei muokkausyhteenvetoa Uudempi muutos →
Rivi 6: Freudenthalin ja svekomaanien ''"kaksi kieltä, kaksi kansaa"'' -malli nousi vastavoimaksi [[J. V. Snellman]]in ajamalle ''"yksi kieli, yksi mieli"'' -aatteelle ja sen joskus intomielisellekin suomalaisuuspolitiikalle, jonka monet ruotsinkieliset kokivat uhaksi omalle identiteetilleen. Svekomaanien ohjelmaan kuului ruotsinkielisen väestön sivistystason nosto ja oman identiteetin luominen sille. <ref name="vuorinen"/> Fennomaniassa ja svekomaniassa kielen merkitys kansakunnan luomisessa painottuivat eri tavoin. Fennomania perustui niin kutsutulle organistiselle yhteiskuntakäsitykselle, jossa lähtökohtana oli kansa ja sen ominaislaadun kehittäminen. Kieli oli fennomaaneille kansallisen ykseyden merkki ja lujittaja. Svekomaniassa puolestaan korostettiin vapauden merkitystä kansalliseen ja kielelliseen kehittymiseen. Kielen katsottiin olevan valtiollisen ja yhteiskunnallisen osallistumisen väline.<ref>{{Verkkoviite \| Osoite = http://www.vsy.fi/doc/Otteita_Juha_Sihvosen_vaitoskirjasta_Sivistysta_kaikille_vai_valituille.pdf\| Nimeke = Otteita Juha Sihvosen väitöskirjasta Sivistystä kaikille vai valituille.\| Tekijä = Juha Sihvonen\| Tiedostomuoto = \| Selite = \| Julkaisu = \| Ajankohta = \| Julkaisupaikka = \| Julkaisija =Vapaan sivistystyön yhteisjärjestö \| Viitattu = 4.5.2010 \| Kieli = }}</ref> Svekomanian vaikuttivat myös tuolloin yleiseurooppalaiset [[~~Rotuoppi~~Ihmisrotu\|rotuopit]], joiden mukaan itäiset kansat, joihin suomalaiset kuuluivat, eivät kyenneet luomaan kulttuuria tai kansakuntaa. Freudenthalin ajattelussa kansakunta (''nationalitet'') oli ajan [[kielifilosofia]]n mukaisesti kieleen pohjautuva entiteetti, joka Suomessa samalla viittasi myös rodulliseen alkuperään. Kansa (''folk'') oli puolestaan hallinnollinen ja kulttuurinen käsite. Näin ollen suomenkieliset ja ruotsinkieliset muodostivat yhden "Suomen kansan" (''finländska folket''), mutta eivät kuuluneet samaan kansallisuuteen (nationalitet). Svekomaanit katsoivat, että ruotsalainen kulttuuriperintö ja hallintokulttuuri olivat maan kannalta ratkaisevassa asemassa ja että suomalaisuuspolitiikka vain avasi ovet venäläistämiselle.<ref name="vuorinen">{{Verkkoviite \| Tekijä=Marja Vuorinen,VTL, Yhteiskuntahistorian laitos, HY \| Nimeke=Uusmaalaisia henkilökultteja \|Selite=Kirjan ''Ahl, Eva, Bränn, Michaela, Vainio, Maria, Halonen, Tero, Tamminen, Marketta: 1904. Nyland - samlingar utgivna av Nylands Nation XIII. Nylands Nation. Helsingfors 2004 . 164 s.'' arvostelu\| Ajankohta=25.2.2005 11:39 \| Osoite=http://agricola.utu.fi/nyt/arvos/arvostelut.php?hakukohde=haku_lisatty&jarjestys=uusimmat&haku=&sivu=23&vps=50&arvostelu=680 \| Julkaisija= \| Luettu= \| Kieli= }}: ''"Axel Olof Freudenthal..svekomanian perustajaisä - "yksi kieli, yksi mieli" -Snellmanin vastavoima, "kaksi kieltä, kaksi kansaa" -mallin kannattaja..Näin ymmärrettynä svekomania syntyi reaktiona fennomanialle, sen peilikuvaksi."''</ref> == Lähteet ==

Ero sivun ”Svekomania” versioiden välillä