Ero sivun ”Rotterdamin metro” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 4:
| valtio = [[Alankomaat]]
| kaupunki = [[Rotterdam]]
| avattu = 8. helmikuuta [[1968]]
| pituus = 78,3
| asemat = 62
Rivi 12:
|}}
 
'''Rotterdamin metro''' ({{k-nl|Rotterdamse metro}}) on [[Alankomaat|Alankomaiden]] toiseksi väkirikkaimmassa kaupungissa [[Rotterdam]]issa toimiva [[metro|metrojärjestelmä]]. SitäEnsimmäinen, operoijotka RETkutsuttiin (''RotterdamsePohjois-Etelälinjaksi, Elektrischeavattiin Tram'')8. Järjestelmähelmikuuta koostuu1968. kahdestaLinja linjasta,kulki Erasmus-linjastaCentraal (''Erasmuslijn'')Stationilta jaZuidpleinille alittaen Niuwe Maas Caland-linjastajoen (''Calandlijn'')tunnelissa. Tämä oli ensimmäinen metrojärjestelmä, joka avattiin Alankomaissa. Samaan aikaan se oli myös yksi maailman lyhimmistä metrolinjoista pituuden ollessa vain 5,9 km.
 
Vuonna 1982 avattiin toinen linja nimeltään Itä-Länsi-linja, joka kulki Capelsebrugista Coolhaveniin. 1990-luvun lopulla linjat nimettiin kahden historiallisesti merkittävän rotterdamilaisten henkilöiden mukaan, Erasmus-linja (Pohjois-Etelä) Erasmus Rotterdamilaisen mukaan ja Caland-linja (Itä-Länsi) Pieter Calandin mukaan. Näistä nimistä luovuttiin kuitenkin joulukuussa 2009, jolloin otettiin käyttöön linjojen kirjaimet sekä värit. Tällä haluttiin selkeyttää alkuperäisestä huomattavasti laajentuneen metroverkon linjoja, varsinkin entisen Itä-Länsi-linjan osalta.
Rotterdamin metro on Alankomaiden ja koko [[Benelux]]-alueen vanhin metro. Sen ensimmäinen linja, ''Noord–Zuidlijn'' (nykyinen Erasmus-linja), avattiin [[8. helmikuuta]] vuonna [[1968]]. Toinen linja, ''Oost–Westlijn'' (nykyinen Caland-linja), avattiin [[6. toukokuuta]] vuonna [[1982]].
 
Erasmus-linja on tunnusväriltään sininen. Sen pituus on 21,5 kilometriä ja sillä on 17 asemaa. Caland-linjan tunnusväri on puolestaan punainen. Se on 25 kilometriä pitkä ja sillä on 38 asemaa.
 
 
==Linjat==
[[File:Metrokaart Rotterdam per 17 augustus 2010.svg|thumb|right|Map of Rotterdam Metro]]
 
{| class="wikitable"
|-
! style="width:8em;" | Linja
! style="width:8em;" | Eteläinen / Läntinen pääteasema
! style="width:8em;" | Pohjoinen / Itäinen pääteasema
|-
| style="text-align:center; background:#00aa50; color:#fff;"| '''Linja A'''
| [[Schiedam Centrum-rautatieasema|Schiedam Centrum]]
| [[Binnenhof (Rotterdam Metro)|Binnenhof]]
|-
| style="text-align:center; background:#ffd301; color:#000;"| '''Linja B'''
| [[Schiedam Centrum railway-rautatieasema|Schiedam Centrum]]
| [[Nesselande (Rotterdam Metro)|Nesselande]]
|-
| style="text-align:center; background:#ef1f1f; color:#fff;"| '''Linja C'''
| [[De Akkers (Rotterdam Metro)|De Akkers]]
| [[De Terp (Rotterdam Metro)|De Terp]]
|-
| style="text-align:center; background:#1bc5e9; color:#fff;"| '''Linja D'''
| [[De Akkers (Rotterdam Metro)|De Akkers]]
| [[Rotterdam Centraal-rautatieasema|Rotterdam Centraal]]
|-
| style="text-align:center; background:#1a389a; color:#fff;"| '''Linja E'''
| [[Rotterdam Centraal-rautatieasema|Rotterdam&nbsp;Centraal]]&nbsp;<small>''(2011&nbsp;alkaen[[Slinge (Rotterdam Metro)|Slinge]])''</small>
| [[Den Haag Centraal-rautatieasema|Den Haag&nbsp;Centraal]]
|}
 
 
==Kevytraitiotie==
Rotterdamin metron tekee poikkeukselliseksi sen kulku pikaraitiotien kaltaisesti muun liikenteen seassa osassa rataverkkoa. Pääsääntöisesti metrojunat käyttävät radan vieressä kulkevaa virtakiskoa, mutta Capelsebrugin aseman jälkeen linjojen A (Binnehof) ja B (Nesselande) metrojunien yläpuolella nostetaan virroittimet, jonka jälkeen virta saadaan metrojuniin niiden yläpuolisesta ajojohtimesta. Tämän jälkeen metrojunat (sarja 5200 ja 5400) kulkevat maantasalla pikaraitiotien tapaisesti ohittaen useita vartioituja tasoristeyksiä. Tällä rataosuudella kulkevat metrojunat ovat varustettu myös suuntavilkuilla, ihan kuten mitkä tahansa maantieajoneuvot. Huomioitavaa on kuitenkin se, että linjan B metrojunat laskevat virroittimen alas De Tochenin aseman jälkeen ja jatkavat matkaansa Nesselandiin käyttämällä radan vieressä kulkevaa virtakiskoa. Lisäksi linja E, joka kulkee Rotterdamin rautatieasemalta (Centraal Station) Haagiin, käyttää junan yläpuolista ajojohdinta. Junan yläpuolinen virroitin otetaan käyttöön metrojunan poistuessa tunnelista Blijdorpin ja Melanchtonwegin asemien välissä.
 
Rivi 23 ⟶ 55:
* [http://www.ret.nl/ RET]
 
 
{{tynkä/Joukkoliikenne}}
 
[[Luokka:Metroliikenne]]