Ero sivun ”Kentauri (taruolento)” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Toivon, että tämä muutos saa jäädä, vaikkei Mullista vielä ole artikkelia. |
vähän muotoiluja sinne tänne |
||
Rivi 1:
[[Kuva:Ac marbles.jpg|thumb|250px|Kentauri ja lapiitti taistelevat. Yksi [[Parthenon]]in [[metooppi|metoopeista]].]]
{{Tämä artikkeli|käsittelee taruolentoa. Katso muut merkitykset [[Kentauri (täsmennyssivu)|täsmennyssivulta]].}}
'''Kentauri''' ({{k-grc|Κένταυρος}}) on [[kreikkalainen mytologia|kreikkalaisen mytologian]] olento, joka on puoliksi [[ihminen]], puoliksi [[hevonen]]. Kentaurilla on hevosen ruumis, mutta kaulan ja pään tilalla on ihmisen ylävartalo vyötäröstä ylöspäin. Erään käsityksen mukaan [[Thessalia]]n vuoristoseudulla asunut esi-indoeurooppalainen väestö olisi tulkinnut Etelä-Aasian aroilta tulleiden [[Indoeurooppalainen kantakansa|indoeurooppalaisten]], hevosten selästä karjaansa kaitsevien paimenten hahmot miehen ja hevosen eläimellisiksi sekasikiöiksi.<ref>Kiintoisana paralleelina todettakoon, että Keski-Amerikan [[intiaani]]t luulivat ratsastavien [[espanja]]laisten olevan eläimen ja ihmisen sekasikiöitä.[http://xroads.virginia.edu/~Hyper2/chase/ch04.html].</ref> Varhaisimmassa kreikkalaisessa kirjallisuudessa ([[Homeros]]) kentaurien sekasikiömäisyyttä ei mainita, kesyttömyys ja eläimellisyys kylläkin. Vasta [[Pindaros]] mainitsee kentaurit miehen ja hevosen yhdistelmäksi. Myös varhaisessa kreikkalaisessa taiteessa kentaurit kuvataan karvaisiksi jättiläisiksi hevoselementin tullessa mukaan vasta myöhemmin. Sana ''kentauros'' ei ilmeisestikään ole indoeurooppalaista perua,<ref>Chantraine (1968: 514-515).</ref> joten lienee turvallisinta olettaa se esikreikkalaiseksi sanaksi, jolle kehkeytyi sisältö erilaisista paikalliskonteksteista.
== Kentaurien synty mytologiassa ==
Rivi 8 ⟶ 7:
[[Kreikkalainen mytologia|Kreikkalaisessa mytologiassa]] kentaurien syntyhistoria ulottuu Thessaliassa asuvien [[lapiitit|lapiittien]] [[kuningas]] [[Iksion]]iin (eräiden myyttien mukaan itsensä sodanjumala [[Ares|Areen]] poika), joka oli naima-aikeissa ja hyvien tapojen mukaisesti lupasi morsiamensa apelle lahjoja. Iksion kuitenkin petti appensa, josta suivaantuneena appiukko ryöväsi kuninkaan hevosen. Iksion heitätti appensa lopulta hehkuvilla hiilillä täytettyyn kuoppaan – teko, joka herätti niin paljon paheksuntaa, että Iksionin oli lopulta haettava itsensä [[ylijumala]] [[Zeus|Zeuksen]] apua. Zeus ei ilmeisesti pitänyt appiukon polttamista kovinkaan suurena syntinä, koska lupasi Iksionille paikan jumalten ruokapöydässä. Täällä Iksion iski silmänsä [[Hera (mytologia)|Heraan]] ja alkoi vikitellä tätä. Juonikas Zeus huijasi Iksionin makaamaan Heran muotoisen pilven kanssa, josta syntyi Kentauros-niminen hirviö. Tämä taas innostui niin Peleias-vuoren rinteillä asuvista tammoista, että siitti kokonaisen hevosihmisten lauman.
[[
Kentaurien isän, kuningas Iksionin loppu oli kurja. Hän alkoi kehuskella suhteellaan Heraan, josta kimpaantuneena Zeus heitti hänet [[Manala]]an, jossa hänet sidottiin ikuisesti pyörivään pyörään.
Rivi 20 ⟶ 19:
Toinen myytti kertoo, miten väkivahva [[Herakles]] (latinaksi Herkules) tapasi ystävällisen kentauri Foloksen, joka tarjosi sankarille aterian, muttei viiniä, koska ainoa ruukku oli kentaurien yhteistä omaisuutta. Herakles kuitenkin joi ruukun siekailematta tyhjäksi ja ampui myrkkynuolillaan useita raivostuneita kentaureja kuoliaaksi – mukaan lukien Foloksen.
[[
Herakleen kuolemaan liittyy myös kentauri. Erään kerran Herakles oli nainut Deianeira-neidon. Matkallaan pariskunta tapasi tieltään kuohuvan joen, jonka yli kentauri Nessos tarjoutui kantamaan Deianeiran. Päästyään toiselle rannalle kentauri koetti paeta Deianeiran kanssa, mutta Herakles ampui tämänkin myrkkynuolellaan (myytin joihinkin versioihin sisältyy Deianeiran raiskaus). Kuoleva Nessos kertoi Deianeiralle salaisuuden veren tahrimasta viitastaan: se oli lumottu ja mikäli joskus Herakleen lempi Deianeiraa kohtaan laimenisi, auttaisi viitta tällöin neitoa. Myöhemmin Herakles jättikin Deianeiran, mutta nainen lähetti Nessoksen viitan sankarille, joka heitti sen ylleen, mutta myrkyttyi siitä niin pahoin, että poltti itsensä mieluummin elävältä.
Rivi 34 ⟶ 33:
== Kentauri fiktiossa ==
Kentaurin kaltainen monipuolinen olento on ymmärrettävästi kiehtova haaste fiktiokirjoittajille; [[J. K. Rowling]]in [[Harry Potter]] -tarinoissa kentaureilla on merkittävä osa: viidennestä kirjasta alkaen toisena ennustuksen opettajana toimii kentauri nimeltä [[Firenze (Harry Potter)|Firenze]]. Inhottava opettaja [[Dolores Pimento]] joutuu kentaurilauman pieksemäksi
Samoin [[Mortal Kombat]] -peleissä ja elokuvissa esiintyy kentauri nimeltä [[Motaro]]. Myös [[Artemis Fowl]] -kirjoissa esiintyy itsekeskeinen ja nerokas kentauri [[Foaly]].
[[C. S. Lewis]] kertoo kirjassaan ''[[Hopeinen tuoli]]'', että on vaikea päätös kutsua kentauri aterialle: ensin kentauri tarvitsee ruokaa ihmisosiolle
[[Brandon Mull]]in [[Myyttihovi
==
{{Viitteet}}
| |||