Ero sivun ”Oulun Puhelin” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p kielen- yms. huoltoa, Replaced: <references/> → {{Viitteet}} AWB |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
| yrityksen_nimi = Oulun Puhelin Osakeyhtiö
| yrityksen_logo =
| yrityksen_slogan =
| yritysmuoto = osakeyhtiö
| osake =
| markkina-arvo =
| lajityyppi =
| perustettu = 1913
| perustaja =
| lakkautettu = 2007
| toimitusjohtaja = Risto Siivola
| puheenjohtaja =
| kotipaikka = [[Oulu]]
| avainhenkilöt =
| palvelualue =
| toimiala = puhelinyhtiö
| tuotteet =
| liikevaihto = 55,6 milj. euroa (2006)<ref name=opoy2006>{{Lehtiviite | Julkaisu = Oulun Puhelin Oyj vuosikertomus 2006 | Ajankohta = 2007 | Julkaisupaikka = Oulu | Julkaisija = Oulun Puhelin Oyj |www = http://replay.waybackmachine.org/20070929064106/http://www.oulunpuhelin.fi/docs/graf/OPuh.pdf | www-teksti = | Tiedostomuoto = pdf | Viitattu = 11.4.2011}}</ref>
| liikevoitto = 3,5 milj. euroa (2006)<ref name=opoy2006/>
| nettotulo =
| tilikauden_voitto = 4,9 milj. euroa<ref name=opoy2006/>
| henkilökuntaa = 346 (2006)<ref name=opoy2006/>
| emoyhtiö =
| tytäryhtiö =
| omistaja =
| kotisivu =
| huomautukset =
}}
'''Oulun Puhelin Osakeyhtiö''' oli suomalainen puhelinlaitos, joka toimi Oulussa vuosina 1918-2007.
Oulun Puhelimen teleliiketoiminta sulautettiin osaksi valtakunnalliseen [[DNA (yritys)|DNA Oy:tä]] vuonna 2007. Yhtiön viimeisen täyden vuoden eli vuoden 2006 liikevaihto oli 55,6 miljoonaa euroa ja tulos ennen satunnaiseriä 4,9 miljonaa euroa. Henkilöstöä sillä oli samana vuonna 346.<ref name=opoy2006/>
Yhtiön nimeksi muutettiin '''Oulun
== Puhelintoiminnan alku Oulussa ==
Oulun ensimmäinen kiinteä puhelinlinja rakennettiin [[Veljekset Åström]]in nahkatehtaasta kenkätehtaaseen lokakuussa 1879. Oulun puhelinliiketoiminnan alkuna pidetään kuitenkin oululaisen apteekkarin Albert Fredrik Nordforsin ja hänen turkulaisen veljensä Frans Nordforsin rakentamaa puhelinlinjaa kantakaupungin vesimyymälästä Toppilan höyrylaivalaiturin konttoriin. Frans Nordforsia pidetään [[Daniel Wadén]]in ohella Suomen puhelintoiminnan uranuurtajana. Nordforsien yleisölle avoin maksullinen linja avattiin toukokuussa 1882. Saatuaan 20 tilaajaa veljekset perustivat puhelinlaitoksen apteekkari Nordforsin taloon Kirkkokadun ja [[Pakkahuoneenkatu (Oulu)|Pakkahuoneenkadun]] kulmaukseen. Laitoksen puhelinkeskus ja puhelimet hankittiin [[Ericsson]]ilta Ruotsista. Laitoksen avajaisjuhla kutsuvieraille ehdittiin pitää 1. marraskuuta, kun jo seuraavan päivän iltana Nordforsin talosta alkanut [[Oulun palo 1882|tulipalo]] tuhosi apteekin lisäksi ison osan kaupunkia. Puhelinkeskuspöytä saatiin pelastettua ja puhelinlaitos pääsi aloittamaan toimintansa Kirkkokatu 25:ssa.<ref>Manninen 1982, s.13-14</ref> Laitoksen perustamisen aikoihin apteekkari Nordfors sairastui vaikeaan tautiin, jonka seurauksena hän kuoli 6. helmikuuta 1884. Sairauden aikana Oulun puhelinlaitosta johti Turusta käsin Frans Nordfors.<ref>Manninen 1982, s.14-15,19</ref>
Puhelinlaitoksen toiminta ei tyydyttänyt kaupungin liike-elämää, joka perusti "telefooniyhdistyksen" ja lunasti puhelinlaitoksen Nordforsin veljeksiltä vuoden 1884 alussa. Laitos siirrettiin kesän alussa Kirkkokadulta Herman Granbergin taloon, joka sijaitsi nykyisen Madetojan puiston paikalla. Yhdistys muutettiin 1885 osakeyhtiöksi: Uleåborgs Telefonaktiebolag - Oulun Telefooniosakeyhtiö. Yhtiön ensimmäinen toimitusjohtaja vuosina 1885–1890 oli konsuli Nils Emanuel Ringvall.<ref>Manninen 1982, s.19-21,25</ref> Telefooniosakeyhtiön aikana toimialue kasvoi kaupungin rajojen ulkopuolelle. Vuoteen 1900 mennessä yhtiöllä oli tilaajia Oulun ympäristökuntien lisäksi Kuusamossa, Pudasjärvellä, Taivalkoskella, Utajärvellä ja Vaalassa.<ref>Manninen 1982, s.34</ref>
== Oulun Puhelin Osakeyhtiön perustaminen ==
▲Oulun Puhelimen suurimmat omistajat ovat [[Oulu|Oulun kaupunki]] (45,3%) ja [[Pohjanmaan PPO Oy]] (10,6%). Useiden muiden puhelinyhtiöiden tapaan Oulun Puhelimella on paljon osakkaita. Yrityksen osakkeet eivät ole julkisesti noteerattuja.
Telefooniosakeyhtiöönkään ei kaupungissa oltu tyytyväisiä. Pormestari [[Arthur Castrén]] ehdotti kunnallisen laitoksen perustamista jo 1904, mutta kaupungin pääosin omistama Oulun Puhelin Osakeyhtiö perustettiin lopulta vasta 1913.<ref>Manninen 1982, s.36-39</ref> [[Ensimmäinen maailmansota|Maailmansodan]] syttyminen viivästytti kuitenkin toiminnan aloittamista ja uuden yhtiön toiminta alkoi vasta 1918. Telefooniosakeyhtiö vastasi puhelinliikenteestä vielä vuodet 1918-1920 Oulun Puhelimen laitehankintojen viivästymisen vuoksi<ref>Manninen 1982, s.47</ref>, vaikka telefooniosakeyhtiön toimitalo ja sitä ympäröivä kortteli paloivat [[Oulun valtaus|sisällissodan taisteluissa]] 2. helmikuuta 1918<ref>Manninen 1982, s.45-46</ref>.
Oulun Puhelin Osakeyhtiön alkuinvestoinnit olivat niin suuria, ettei se pystynyt vastaamaan yhtä laajasta alueesta kuin edeltäjänsä. Telefooniosakeyhtiön toimialueelle perustettiin Oulun Puhelin Osakeyhtiön lisäksi kuusi uutta puhelinlaitosta: Tyrnävän, Haukiputaan, Kempeleen ja Kiimingin Puhelinosuuskunnat ja Oulun–Vaalan Puhelinosakeyhtiö sekä Oulun–Kuusamon Puhelinosakeyhtiö.<ref>Manninen 1982, s.47-48</ref>
== Lähteet ==▼
== Toimitalot ==
{{Viitteet}}▼
[[Tiedosto:Valve Oulu 20100207.jpg|thumb|250px|Oulun Puhelimen toiminta alkoi vanhassa kaupungintalossa.]]
Oulun Puhelimen tilat sijaitsivat [[Kulttuuritalo Valve|vanhassa kaupungintalossa]] vuoteen 1937, jolloin yhtiölle valmistui arkkitehti [[Gustav Strandberg]]in suunnittelema toimitalo [[Kauppurienkatu (Oulu)|Kauppurienkadulle]].<ref>Manninen 1982, s.52,73-76</ref> Toimitalon viereiselle tontille [[Torikatu (Oulu)|Torikadun]] varteen, historiallisen Hedmanin talon paikalle, rakennettiin arkkitehti Risto Harjun suunnittelema uusi toimitalo 1970-1971.<ref>Manninen 1982, s.120-122</ref> Lisäksi Oulun Puhelin oli 1960–luvun lopulla rakentanut [[Välivainio]]lle varikkotilat, joissa sijaitsi varastojen lisäksi yhtiön verkko-osasto. Keskittääkseen toimintansa yhteen paikkaan yhtiö osti [[Pohjanmaa (tukkuliike)|Pohjanmaa Oy:ltä]] Lyötyllä Arkistokatu 4:ssä sijaitsevan kiinteistön 1983. Uusiin tiloihin Oulun Puhelin pääsi muuttamaan 1986.<ref>Manninen 1995, s.98</ref>
== Toimitusjohtajat ==
<ref>Manninen 1982, s.163-169</ref>
* Kaarlo IIvari Junnelius 1917–1919
* Iivari Tervonen 1920–1924
* Gunnar Mortimer Hammar 1924–1947
* Antti Niemelä 1948–1981
* Sakari Nevalainen 1981–1995
* Risto Siivola 1995–2007<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Suvanto, Pertti | Otsikko = Muotokuvassa Risto Siivola | Julkaisu = Johdin | Ajankohta = 2004 | Numero = 2 | Sivut = 20 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Draka Finland | Selite = Draka Finlandin asiakaslehti | Tunniste = ISSN 0356-6129| www = http://www.draka.fi/draka/Countries/Draka_Finland/Languages/suomi/PDFt/Johtimet/JOHDIN_2_04.pdf | www-teksti = | Tiedostomuoto = pdf | Viitattu = 11.4.2011}}</ref>
▲== Lähteet ==
▲{{tynkä/Yritys}}
{{Kirjaviite | Tekijä = Manninen, Turo | Nimeke = Oulun puhelinlaitos 1882-1982 | Vuosi = 1982 | Julkaisupaikka = Oulu | Julkaisija = Oulun Puhelin Osakeyhtiö | Tunniste = ISBN 951-99418-8-6}}
{{kirjaviite| Nimeke=Oulun kaupungin historia VI | Tekijä=Manninen, Turo | Julkaisupaikka = Jyväskylä | Julkaisija = Gummerus | Vuosi= 1995 |Tunniste= ISBN 951-9234-48-9}}
=== Viitteet ===
▲{{Viitteet}}
[[Luokka:Oulu|Oulun Puhelin]]
[[Luokka:Suomalaiset tietoliikenneyhtiöt]]
| |||