Versio 24. helmikuuta 2006 kello 10.47 muokkaa Antti Mustakallio (keskustelu \| muokkaukset) 12 muokkausta Naispappeus on teologinen ja kirkollinen kysymys. Varhaiskirkon historian kannalta Junia-kysymys on toki muutenkin mielenkiintoinen. ← Vanhempi muutos		Versio 11. huhtikuuta 2006 kello 15.58 muokkaa kumoa Kompak (keskustelu \| muokkaukset) automaattiseulotut käyttäjät 5 646 muokkausta p lukuun ottamatta Uudempi muutos →
Rivi 2: :''Terveisiä Andronikokselle ja Junialle, heimolaisilleni ja vankilatovereilleni, jotka ovat arvossa pidettyjä apostolien joukossa ja ovat olleet Kristuksen omia jo ennen minua.'' ([http://raamattu.uskonkirjat.net/servlet/biblesite.Bible?formname=search&formrnd=1113889599418&search=&rng=0&submit1=Hae&ref=Room.+16%3A7&ctx=0&mod1=FinRaam&mod2=FinPR&mod3=WHNU Room. 16:7]) Runsaasti keskustelua on herättänyt se, mikä on Junian/Juniaksen sukupuoli ja kutsuiko Paavali häntä apostoliksi. Ennen 1200-lukua kaikki kommentaattorit [[Epifanios]]ta ~~lukuunottamatta~~lukuun ottamatta pitivät henkilöä Junia-nimisenä naisena, joka oli Andronikoksen vaimo. Tulkinta, jonka mukaan kyse on Junias-nimisestä miesapostolista, yleistyi 1200-luvulta lähtien [[Aegidius Roomalainen\|Aegidius Roomalaisen]] (1245-1316) tulkinnan myötä. Tämä näkemys vakiinnutti asemansa 1500-luvulta lähtien muun muassa [[Martti Luther]]in vaikutuksesta. <!-- myöskö katolisuudessa? --> Miespuolista tulkintaa kritisoitiin kyllä 1600- ja 1700-luvuilla [[filologia\|filologisilla]] perusteilla ([[Johannes Drusius]], [[Christian Wilhelm Bose]]), mutta se säilyi kuitenkin vallitsevana näkemyksenä aina 1900-luvun puoliväliin saakka. Esimerkiksi vielä vuosien 1933/38 [[Vanha kirkkoraamattu\|Vanhassa kirkkoraamatussa]] kyseinen henkilö oli käännetty miespuolisesti Juniaaksi. 1900-luvun puolessavälissä jakeen tulkitsemiseen liittyviin ongelmiin ruvettiin kiinnittämään erityistä huomiota, koska valtakirkoissa alettiin keskustella yhä enemmän naisten roolista kirkollisissa organisaatioissa (Brooten 1977, 141-144; Fitzmyer 1993, 737-738; Belleville 2005, 234-42; erit. Epp 2002). Kirkollisessa ja teologisessa keskustelussa Junian/Juniaksen sukupuolella ja mahdollisella apostoliudella on merkitystä [[naispappeus]]kysymyksen kannalta. Mikäli Paavali kutsui naista apostoliksi, tätä voidaan käyttää argumenttina naispappeuden puolesta. Rivi 18: # Miehen nimeä (tai sellaisen lyhennettä) Junias ei esiinny missään antiikin lähteessä. Oletus siitä, että Junias olisi lyhenne miehen nimestä Junianus, on ongelmallinen: jos nimi Junianus oltaisiin lyhennetty -ας-päättellä, tulokseksi olisi tullut Junas. (Esim. Julianus on lyhennettynä Julas [P.Oxy. 502.6].) (Thorley 1996, 24-25.) # Naisen nimi Junia oli hyvin yleinen [[Rooman valtakunta\|Roomassa]]. (Lampe 2003, 165-166 n. 39, 169; Kreikkalaisten nimien esiintymisestä Roomassa ks. Solin 1982.) # Kaikki varhaisimmat käännökset katsovat, että kyseessä oli nainen. Muutamassa varhaisessa käsikirjoituksessa on kopiointivirhe, jossa nimi on muuttunut naisen nimeksi Julia. Ennen 1200-lukua kaikki kommentaattorit ~~lukuunottamatta~~lukuun ottamatta Epifaniosta katsoivat, että kyseessä oli nainen. Epifanioksen poikkeuksellista tulkintaa selittää se, että hän oli tunnetusti avoimen naisvihamielinen. Epifanioksen epäluotettavuudesta puhuu myös se, että hän tulkitsi samassa Roomalaiskirjeen luvussa olevan [[Priscilla]]n (myös Prisca) miehen nimeksi, vaikka Prisca oli kiistatta nainen. (Mm. Belleville 2002 ja Epp 2002.) Yhteenvetona: Kreikan kieliopin ja Khrysostomoksen tulkinnan valossa on hyvin todennäköistä, että Andronikos ja Junia olivat apostoleja. Miehen nimeä Junias ei tunneta antiikin lähteistä, ja on hyvin epätodennäköistä, että kyse oli nimen Junianus lyhenteestä. Junia oli puolestaan yleinen naisen nimi Roomassa, ja koko varhainen tulkintatraditio (yhtä kirkkoisää ~~lukuunottamatta~~lukuun ottamatta) katsoi, että kyseessä oli nainen. Näin ollen monet tutkijat pitävät erittäin todennäköisenä, että Paavali puhuu Junia-nimisestä naisesta ja kutsuu häntä apostoliksi. Edellä esitetty lopputulos on nykyisessä eksegeettisessä keskustelussa konsensusnäkemys. (ks. modernit kommentaarit, esim. Barrett 1973, Cranfield 1975, Dunn 1988, Fitzmyer 1993, Moo 1996, Schreiner 1998, Witherington 2004.) Erilaisen näkemyksen puolesta ovat viime vuosina argumentoineet Wayne Grudem & Johan Piper (1991) sekä Michael H. Burer & Daniel B. Wallace (2001).

Ero sivun ”Junia” versioiden välillä