Ero sivun ”Konsensus-päätöksenteko” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Luckas-bot (keskustelu | muokkaukset)
Rivi 3:
 
Menetelmän yksi tavoite on vähentää ryhmien äänivaltaa ja nostaa esiin yksittäisiä ääniä.{{Selvennä|Mitä tarkoittaa vähentää äänivaltaa?}}{{Lähde||15. syyskuuta 2008}} Koska konsensus-päätöksenteko pyrkii vähimmäistämään vastustuksen, se on suosittu kansalaisjärjestöissä, joissa päätöksiä noudatetaan mieluiten, jos niillä on suurin mahdollinen tuki. Konsensusta vaaditaan silloin, kun päätöksen noudattamisen valvominen on mahdotonta, ja päätöksen noudattaminen jää yksittäisten yksilöiden harteille. Tällaisissa tapauksissa enemmistö ei voi yksinkertaisesti pakottaa haluaan vähemmistön päälle kuulematta heidänkin ääntään. Koska tarkemman konsensuksen hakeminen on useimmiten aikaavievää ja kuluttavaa, järjestöissä varataan konsensus-päätöksenteko useimmiten vain tärkeimpiä päätöksiä varten.
 
== Konsensus suomalaisessa politiikassa ==
 
Suomen politiikassa harrastetaan myös melko laajasti konsensushakuisuutta. Ensin puolueen kannat muodostetaan konsensuksella niin, että kaikki voivat ne hyväksyä. Sen jälkeen kaikki tai osa puolueista muodostavat yhteisen kannan, jota ne ajavat yhdessä. Konsensushakuisuus on joskus nähty politiikan tosiasialliseksi "vaihtoehdottomuudeksi". Sen hyviksi puoliksi voidaan kuitenkin laskea varsin vakaa ja turvallinen yhteiskunta, mutta huonoja puoliakin on paljastunut: ne ovat mm. kykenemättömyys poliittisiin uudistuksiin ja taloudellisiin rakennemuutoksiin sekä ennen kaikkea kyvyttömyys tarkastella asioita eri näkökulmista keskustelevaan ja moniarvoiseen sävyyn. Poliittisten ääriliikkeiden on ollut vaikea saada kaikupohjaa Suomen poliittisessa järjestelmässä. Myös esimerkiksi [[Itävalta|Itävallan]] poliittisessa järjestelmässä on ollut runsaasti konseksuksellisia piirteitä.
 
== Katso myös ==