Ero sivun ”Aksishirvi” versioiden välillä

2 060 merkkiä lisätty ,  10 vuotta sitten
kappalejakoa, lisätietoja, viitteitä, nimen korjaus, yksi lähdepyyntö
p (r2.7.1) (Botti lisäsi: ml:പുള്ളിമാൻ)
(kappalejakoa, lisätietoja, viitteitä, nimen korjaus, yksi lähdepyyntö)
{{Taksonomia/eläimet
| nimi = AksiskaurisAksishirvi
| status = elinvoimainenElinvoimainen
| iucn = 41783
| kuva = Axis axis Kanha 4kl.jpg
| kuvateksti =
| domeeni = [[Aitotumaiset]] ''Eucarya''
| status = elinvoimainen
| status_ref = <ref name="IUCN">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.iucnredlist.org/details/41783 | Nimeke = IUCN 2008 Red List | Julkaisija = IUCN | Viitattu = 16.3.2009}}</ref>
| kunta = [[Eläinkunta]] ''Animalia''
| pääjakso = [[Selkäjänteiset]] ''Chordata''
| kaksiosainen = Axis axis
| kaksiosainen_auktori = ([[Johann Christian Erxleben|Erxleben]], 1777)
| synonyymit = *''Cervus axis'' <ref name="Kirjalito1997">{{Kirjaviite|Tekijä=Laukkanen, A.-M.; Virtanen, M.|Nimeke=Koko perheen eläinkirja|Vuosi=1997|Sivu=108|Selite=(Toinen painos)|Julkaisupaikka=Vantaa|Julkaisija=Kirjalito|Tunniste= ISBN 951-28-1927-9 }}</ref>
| wikispecies = Axis axis
| commonscommonscat = Axis axis
| commonscat =
}}
'''Aksishirvi''' eli '''chital''' (''Axis axis'') on [[Etelä-Aasia]]ssa elävä täplikäs [[jalohirvet|jalohirvilaji]]. Se on Intian metsien yleisin hirvieläimiin kuuluva laji. Sitä on siirretty puisto- ja riistaeläimeksi muillekin mantereille.
'''Aksiskauris''' (''Axis axis''), voimassaolevalta suomenkieliseltä nimeltään aksishirvi,<ref>[http://www.luomus.fi/nisakkaat/index.php?name=Axis%20axis Luonnontieteellinen museo] (suomenkielisten nimien lähde)</ref> on [[Sri Lanka]]n, [[Nepal]]in, [[Bangladesh]]in ja [[Intia]]n metsäisillä alueilla elävä [[hirvieläimet|hirvieläin]]. Se on Intian metsien yleisin hirvieläimiin kuuluva laji. Sen karvapeite on väriltään punertavan kellanruskea valkoisin täplin ja sen vatsa ja koivet ovat valkoiset. Sen [[sarvi|sarvet]], jotka uusiutuvat vuosittain, ovat tavallisesti kolmihaaraiset, taipuvat [[lyyra (soitin)|lyyran]] muotoisiksi ja saattavat kasvaa 75 cm:n mittaisiksi. Sillä on jatkuva lisääntymiskausi [[trooppinen vyöhyke|trooppisen ilmaston]] vuoksi, joten vasoja syntyy läpi vuoden. Tämän vuoksi sonnien sarvet eivät uusiudu samanaikaisesti, ja joitakin hedelmällisiä lehmiä on vuoden kaikkina aikoina. Sonnit, joilla on päässään kovat sarvet, käyttäytyvät hallitsevasti nukkaiset sarvet omaavia ja sarvettomia kohtaan riippumatta sonnien koosta tai muista seikoista.
 
[[Nisäkäsnimistötoimikunta]] on ehdottanut lajille uutta suomenkielistä nimeä ''aksiskauris''<ref>{{Verkkoviite | Tekijä= Nisäkäsnimistötoimikunta | Nimeke= Maailman nisäkkäiden suomenkieliset nimet | Selite = vahvistamaton ehdotus nisäkkäiden nimiksi | Osoite= http://www.luomus.fi/nisakkaat/index.php?name=Axis%20axis| Ajankohta= 2008| Luettu= 3.4.2011}}</ref>.
Aksiskauriit esiintyvät tavallisesti 10–15 yksilön [[lauma|laumoissa]], jotka koostuvat muutamasta sonnista ja useista lehmistä ja vasoista. Ne eivät useinkaan häiriinny [[ihminen|ihmisten]] ja [[ajoneuvo|kulkuneuvojen]] lähestymisestä varsinkaan alueilla, joilla ne ovat tottuneet ihmisten läheisyyteen. Niitä ei esiinny metsissä, joissa maanpinnan korkeuserot ovat suuria, ja siellä niiden tilalla esiintyy muita lajeja kuten [[sambarhirvi]]ä.
 
== Ulkänäkö ja koko ==
Aksiskauriit syövät pääasiassa [[ruoho]]a ja muuta [[kasvi]]llisuutta, mutta ne syövät myös pudottamansa ravinteikkaat sarvet. Magagit auttavat aksiskauriita tiputtamalla lehtiä puista ja varoittamalla vaaroista kuten pahimmasta vihollisesta tiikeristä.
Aksishirven karvapeite on väriltään punertavan kellanruskea valkoisin täplin ja sen vatsa ja koivet ovat valkoiset. Sen [[sarvi|sarvet]], jotka uusiutuvat vuosittain, ovat tavallisesti kolmihaaraiset, taipuvat [[lyyra (soitin)|lyyran]] muotoisiksi ja saattavat kasvaa 75 cm mittaisiksi. Aksishirven säkäkorkeus on noin 90 cm ja se painaa noin 85 kg.
 
Euroopassa aksishirvi saatetaan toisinaan sekoittaa [[Japaninhirvi|japaninhirveen]] (''Cervus nippon''), joka on varsin saman näköinen ja myöskin siirtoistutusten seurauksena alueelle levinnyt laji<ref name="Kirjalito1997"/>.
Aksiskauriin säkäkorkeus on noin 90 cm ja se painaa noin 85 kg. Elinikä on noin 20-30 vuotta.
 
== Levinneisyys ==
Aksishirvi elää luontaisesti [[Sri Lanka]]n, [[Nepal]]in, [[Bangladesh]]in, [[Bhutan]]in ja [[Intia]]n aukeissa metsissä.<ref name="IUCN"/> Sitä on [[Siirtoistutus|istutettu]] monille luontaisen elinalueensa ulkopuolella sijaitseville alueille: Aasiassa [[Andamaanit|Andamaaneille]], [[Armenia]]an, [[Pakistan]]iin ja [[Papua-Uusi-Guinea|Papua-Uuteen-Guineaan]], Amerikassa [[Argentiina]]an, [[Uruguay]]hin, [[Brasilia]]an, Yhdysvaltojen [[Florida]]an<ref name="MSW3">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.bucknell.edu/msw3/browse.asp?s=y&id=114200345| Nimeke = ''Axis axis'' | Tekijä = Wilson, Don E. & Reeder, DeeAnn M. (toim.) | Julkaisu = Mammal Species of the World. A Taxonomic and Geographic Reference (3rd ed) | Julkaisija = Bucknell University | Ajankohta = 2005 | Viitattu =3.4.2011| Kieli = {{en}}}}</ref> ja [[Texas]]iin, Euroopassa [[Kroatia]]an, [[Moldova]]an ja [[Ukraina]]an sekä muualla maailmassa [[Havaiji]]lle ja [[Australia]]an.<ref name="IUCN"/> Eurooppaan laji tuotiin jo 1700-luvun alkupuolella, ja nykyisin sitä tavataan edellä lueteltujen maiden lisäksi puolivillinä puistoeläimenä muun muassa Saksassa, Britanniassa, Itävallassa, Tšekissä, Slovakiassa ja Balkanin alueella.<ref name="Kirjalito1997"/>
 
Aksishirvä pidetään [[Elinvoimainen laji|elinvoimaisena lajina]], eikä se ole uhanalainen.<ref name="IUCN" />
 
== Elintavat ==
Lajilla on jatkuva lisääntymiskausi [[trooppinen vyöhyke|trooppisen ilmaston]] vuoksi, joten vasoja syntyy läpi vuoden. Tämän vuoksi urosten sarvet eivät uusiudu samanaikaisesti, ja joitakin hedelmällisiä lehmiä on liikkeellä vuoden kaikkina aikoina. Urokset, joilla on päässään kovat sarvet, käyttäytyvät hallitsevasti nukkaiset sarvet omaavia ja sarvettomia kohtaan riippumatta yksilöiden koosta tai muista seikoista.
 
AksiskauriitAksishirvet esiintyvät tavallisesti 10–15 yksilön [[lauma|laumoissa]], jotka koostuvat muutamasta sonnistauroksesta ja useista lehmistänaaraista ja vasoista. Ne eivät useinkaan häiriinny [[ihminen|ihmisten]] ja [[ajoneuvo|kulkuneuvojen]] lähestymisestä varsinkaan sellaisilla alueilla, joilla ne ovat tottuneet ihmisten läheisyyteen. Niitä ei esiinny metsissä, joissa maanpinnan korkeuserot ovat suuria, ja siellä niiden tilalla esiintyy muita lajeja, kuten [[sambarhirvi]]ä.
 
AksiskauriitAksishirvet syövät pääasiassa [[ruoho]]a ja muuta [[kasvi]]llisuutta, mutta ne syövät myös pudottamansa ravinteikkaat sarvet{{lähde|3.4.2011}}. MagagitApinat auttavat aksiskauriitaaksishirviä tiputtamalla lehtiä puista ja varoittamalla vaaroista, kuten pahimmasta vihollisesta tiikeristä[[tiikeri]]stä.
 
Elinikä on noin 20-30 vuotta.
 
== Lähteet ==
20 872

muokkausta