Wikipedia

Somalia

valtio Itä-Afrikassa
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 2. heinäkuuta 2011 kello 19.47 käyttäjän Juuso (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.

Somalia (somaliksi Soomaaliya, arab. الصومال‎, al-Ṣūmāl) on maa Afrikan sarvessa, Itä-Afrikassa. Maan pinta-ala on noin 638 000 neliökilometriä ja väkiluku noin yhdeksän miljoonaa. Somalian suurin väestönryhmä ovat somalit. Somalian tasavalta (somaliksi Jamhuuriyadda Soomaaliya, arab. جمهورية الصومال‎, Jumhūriyyat al-Ṣūmāl) perustettiin vuonna 1960. Aluksi se tunnettiin paimentolaisdemokratiana,[3] kunnes Siad Barre kaappasi vallan vuonna 1969 ja perusti Somalian demokraattisen tasavallan, joka hajosi 1977 puhjenneen kapinoinnin ja 1980-luvun lopulla alkaneen sisällissodan seurauksena vuonna 1991.

Jamhuuriyadda Soomaaliya
جمهورية الصومال‎
Jumhūriyyat as-Sūmāl‎
Somalian tasavalta
Somalian lippu Somalian vaakuna
lippu vaakuna

Somalian sijainti

Valtiomuoto tasavalta1
Presidentti de jure
Pääministeri de jure		 Sharif Sheikh Ahmed
Nur Hassan Hussein
Pääkaupunki Mogadishu (n. 2 000 000 as.)
2°02' N, 45°21' E
Muita kaupunkeja Hargeisa (500 000–800 000 as.)
Pinta-ala
– yhteensä 637 657[1] (sijalla 43)
– josta sisävesiä 1,6 %
Väkiluku (2011) 9 925 640[1] (sijalla 86)
– väestötiheys 12,6
– väestönkasvu 1,603[1] (2011)
Viralliset kielet somali, arabia[2]
Valuutta Somalian šillinki (SOS)
BKT (2010)
– yhteensä 5 896 miljoonaa USD[1]  (sijalla 158)
– per asukas 600 USD
HDI (?) ? (sijalla ?)
Elinkeinorakenne (BKT:sta)
– maatalous 65[1]
– teollisuus 10[1]
– palvelut 25[1]
Aikavyöhyke +3
– kesäaika ei käytössä
Itsenäisyys
Italiasta ja Yhdistyneestä kuningaskunnasta
1. heinäkuuta 1960
Lyhenne SO
– ajoneuvot: SO
– lentokoneet: 6O
Kansainvälinen
suuntanumero		 +252
Tunnuslause (ei mottoa)
Kansallislaulu ”Somalian kansallislaulu”

1 käytännössä vain osassa maata

Valta on maan eteläosassa Yhdistyneiden kansakuntien (YK) tunnustaman väliaikaishallituksen ja pohjoisosassa tunnustamattomien Somalimaan, Galmudugin, Puntmaan ja Maakhirin käsissä. Väkivalta on lisääntynyt väliaikaisen hallituksen kukistettua islamilaisten tuomioistuinten vallan Etiopian joukkojen avulla vuoden 2006 lopulla. Kaikki armeijat saavat toimeentulonsa ryöstelyllä ja huume­kaupalla. Rosvojoukot vaivaavat maaseutua.[4]

Somalia kuuluu maailman köyhimpiin maihin, ja se on myös turvattomimpia. Maata vaivaavat myös luonnonkatastrofit ja kuivuus. Pohjois-Somaliassa on kuivaa vuoristometsää, etelässä puolikuivaa savannia. Somalian rannikon pituus on yli 3 000 kilometriä. Rannikon pituuden vuoksi vuoden 2004 tsunami aiheutti Afrikan maista suurinta tuhoa Somaliassa. Sekasortoisen tilan vuoksi rannikolle on tuotu kaatopaikkajätettä ja mereen ongelma­jätteitä. Ulkomaisten troolareiden salakalastus on pääosin loppunut Puntmaan alueella toimivien merirosvojen vuoksi.[5][6]

Somalian historia

 
Adalin sulttaanikunta
Pääartikkeli: Somalian historia

Muinaiset egyptiläiset tunsivat nykyisen Puntmaan alueen Somaliassa ja kutsuivat sen asukkaita nimellä mustat berberit. Rannikkoseudut ovat olleet asuttuja ainakin vuodesta 100. Niiden asukkaat ovat käyneet kauppaa ohipurjehtivien arabien ja roomalaisten kanssa. 600-luvulla arabit perustivat Adelin sulttaanikunnan, joka 1500-luvulla hajosi pikkuvaltioiksi. Rannikolle syntyi joukko kaupunkivaltioita, jotka olivat tärkeitä keskuksia 1600-luvulle asti. 1100–1300-luvuilla somalit kääntyivät islaminuskoon.[7]

Vuonna 1875 Egypti valloitti Somalian rannikon kaupunkeja ja osan sisämaata.[8]

Vuoden 1884 Berliinin konferenssin myötä Euroopan maat alkoivat jakaa Afrikkaa keskenään ja 1800-luvun lopulla Italia, Ranska ja Britannia valtasivat alueelta siirto­maita. Britit ottivat Brittiläisen Somali­maan protektoraatikseen 1887 Egyptin joukkojen vetäytymisen jälkeen. Ranska ja Britannia sopivat alueittensa rajoista 1888. Italia perusti 1889 Italian Somalimaan Keski-Somaliaan, johon liitettiin Sansibarin sulttaanilta saadut maat. Pohjoisessa Ranska valtasi Afarsin ja Issasin alueet, jotka tunnettiin Ranskan Somalimaana ja joka itsenäistyi lopulta Djiboutina. Kaksikymmenvuotista vastarintasotaa brittejä vastaan johti vuoteen 1920 asti Muhammed Abdullah Hassan, jonka vastarinta päättyi RAF:n pommituksiin. Italia liitti 1925 omiin alueisiinsa vielä Jubbajoen itäpuolisen alueen Keniasta.[8]

Mussolinin aikana Italian joukot hyökkäsivät Abessiniaan (Etiopia) 1935 ja elokuussa 1940 Brittiläiseen Somalimaahan. Britit hyökkäsivät tammikuussa 1942 vapauttaakseen Italian miehittämät alueet, jotka vallattiin muutamassa kuukaudessa. Vuonna 1950 YK antoi Somalian Britannian protektoraatiksi.[8] Somalian Ogadenin maakunta luovutettiin Etiopialle.[7]

Somalia itsenäistyi 26. kesäkuuta 1960, ja 1. heinäkuuta Italian Somalimaa ja Brittiläinen Somalimaa yhdistyivät itsenäiseksi liittovaltioksi. Kansalliskokous valitsi Aden Abdullah Osman Daarin ensimmäiseksi presidentiksi. Hän nimitti Abdirashid Ali Shermarken ensimmäiseksi pääministeriksi. Tasavallan alkuvaiheeseen kuuluivat rajariidat naapureiden Kenian ja Etiopian kanssa. Shermarke voitti seuraavat presidentinvaalit 1967. Shermarke murhattiin 15. lokakuuta 1969, jota seurasi 21. lokakuuta sotilasvallankaappaus. Asevoimien kenraalista Mohamed Siad Barresta tuli valtionpäämies.[8]

Siad Barre julisti maan sosialistiseksi ja kansallisti suuren osan taloutta. Vanha verisukulaisuuteen perustuva klaanijärjestelmä pyrittiin hävittämään väkisin. Neuvostoliitto tuki aluksi Siad Barren hallitusta, mutta lopetti tukensa sen yritettyä vallata 1977 Etiopialta Ogadenin alueen. Siad Barre katkaisi välinsä Neuvostoliittoon ja hänen tukijakseen tuli Yhdysvallat. Somalian joukot menestyivät aluksi ja lähestyivät Addis Abebaa, kunnes Neuvostoliiton ja Kuuban avulla Etiopian joukot ajoivat ne pois Ogadenista 1978. Tyytymättömyys Siad Barrea vastaan alkoi kasvaa 1981 kun hän erotti Mijertyn ja Isaqin klaanien jäsenet hallituksesta. Siad Barre ajettiin viimein maanpakoon 1991.[8]

Valtion hajoaminen

Siad Barren hallinnon kukistuminen sisällis­sodassa merkitsi valtion hajoamista ja valtavaa pakolaisuutta eli somalien diasporaa.[9] Vuonna 1991 maan pohjoisosan entinen Brittiläinen Somalimaa julistautui itsenäiseksi nimellä Somalimaa. Vaikka se onkin Etelä-Somaliaa vakaampi, sitä ei ole virallisesti tunnustanut mikään valtio.[10]

Vuonna 1992 Yhdistyneet kansakunnat lähetti apua Somaliaan, mutta Yhdysvaltain joukot joutuivat vetäytymään vuonna 1995 kärsittyään raskaita tappioita. Vuonna 1998 maan keskiosat julistautuivat autonomiseksi nimellä Puntmaa..[11]

Somalian tasavaltaa ei ole käytännössä ollut olemassa tammikuun 1991 jälkeen. Eri klaanien edustajat tapasivat 1997 Kairossa ja sopivat uuden kansallisen hallituksen perustamisesta. Huhtikuussa 2001 sotaherrat Etiopian tukemana perustivat oman hallituksensa kansallista hallitusta vastaan. Lokakuussa 2002 21 sotivaa faktiota ja väliaikainen hallitus solmivat aselevon ja 2004 perustettiin Keniassa uusi väliaikainen parlamentti. Lokakuussa se valitsi presidentiksi Abdullahi Yusufin.[8]

Vuonna 1999 alkoi kolmas kapinaliike, ja Rahanweynin vastarinta-armeijan hallitsema Lounais-Somalia julistautui itsenäiseksi 1. huhtikuuta 2002.[12] Sen pääkaupunki vallattiin kuitenkin saman vuoden lokakuussa ja sen päämiehet liittyivät väliaikaisen hallituksen ministereiksi. Heinäkuussa 2006 Somalian lounaiskulmassa Kenian rajalla oleva Jubamaa julistautui itsenäiseksi. Sekä Jubamaa että Lounais-Somalia tukevat väliaikaista hallitusta.[13]

Vähitellen väliaikaishallitukseen

 
Somalian poliittinen tilanne heinäkuussa 2009.

Vuoden 2006 aikana Mogadishusta lähtöisin oleva Islamilaisten oikeusistuinten liitto otti haltuunsa suuren osan maasta, ja joulukuussa 2006 se julisti olevansa sodassa väliaikaista hallitusta ja sitä tukevia Etiopian joukkoja vastaan. Joulupäivänä Etiopian ilmavoimat iski islamistien hallussa oleville lentokentille, ja Etiopian panssareiden ja tykistön tuella väliaikaisen hallituksen joukot etenivät nopeasti ja marssivat 28. joulukuuta Mogadishuun islamistien luovutettua sen ilman vastarintaa.[14]

Väliaikaishallituksen saatua Etiopian joukkojen tuella pääkaupungin haltuunsa siellä käytiin 16-vuotisen sodan raskaimpia taisteluja. Kaupungissa surmattiin noin 2000 ja 365 000 asukasta ajettiin kaupungista maaseudulle.[15]

Kevään 2007 aikana toteutetun väliaikaishallituksen ja etiopialaisjoukkojen pääkaupungin ja muun Somalian muiden alueiden valtausten päätyttyä Afrikan unionissa saatiin aikaiseksi yhtenäinen päätös lähettää rauhanturvaajia Somaliaan. Uganda ja Nigeria lähettivät yhteensä kolme pataljoonaa joukkojaan operaatioon.[16]

Islamistien al-Shabaab-joukot ovat saaneet raporttien mukaan aseita, esimerkiksi Igla-ilmatorjuntaohjuksia, Eritrealta. Joukot ovat myös siirtyneet käyttämään sissi- ja itsemurhapommitustaktiikoita. Etiopian joukot vastasivat mm. käyttämällä valkoista fosforia. Sotaherrat ovat myös aktivoituneet ja hankkineet aseita saadakseen jälleen haltuunsa entiset alueensa. Merirosvous on myös lisääntynyt merkittävästi Islamilaisten oikeusistuinten liiton tappion jälkeen.[17]

Somalian oppositio kokoontui syyskuussa 2007 Eritrean pääkaupungissa Asmarassa, jossa perustettiin Somalian vapautuksen allianssi (ALS). Sen osallistujat pyrkivät kaatamaan väliaikaishallituksen ja poistamaan maasta sitä tukevat Etiopian joukot, jotka eivät olleet osoittaneet vetäytymisen merkkejä, joko diplomatialla tai sodalla.[18][19]

Marraskuussa 2008 presidentti Abdullahi Yusuf sanoi hallituksen olevan romahtamassa ja pitävän hallussaan vain Mogadishua ja Baidoaa, jossa käytiin päivittäisiä taisteluja. Hallitus ei kyennyt toimimaan lähinnä Abdullahi Yusufin ja pääministerin Nur Hassan Husseinin välisten ristiriitojen vuoksi. Vastarinnan johtoon taas nousi ääriradikaali islamistinen al-Shabaab-liike.[20] Abdullahi Yusuf Ahmed erosi presidentinvirasta joulukuussa 2008 hävittyään valtataistelun pääministerille ja hallitukselle.

Etiopian joukot aloittivat vetäytymisen Somaliasta tammikuussa 2009. Vetäytymistä perusteltiin sillä, että Afrikan unioni ja kansainvälinen yhteisö epäonnistuivat Somalian vakauttamisessa. Eronneen Abdullahi Yusuf Ahmedin seuraajaksi valittiin tammikuussa 2009 Djiboutissa järjestetyssä äänestyksessä entinen Islamilaisten oikeusistuinten liiton johtaja Sharif Sheikh Ahmed. Väliaikaishallituksen toimikautta jatkettiin kahdella vuodella.[8]

Väestö

 
Somalinainen lapsensa kanssa

Somalialaiset kuuluvat seemiläis-haamilaisiin kansoihin. Somalian väestöstä pääosa on somaleita ja islaminuskoisia. Useimmat somalit puhuvat somalin kieltä tai sen murretta. Suurin murre on maymay eli maay jota puhutaan Jubba- ja Shebelli-jokien välisellä alueella. Maay voidaankatsoa myös omaksi kielekseen, sen puhujien on vaikea ymmärtää somalin kirjakieltä.[21]

Perinteisesti Somaliassa voidaan erottaa neljä erilaista kulttuuria, jotka ovat kehittyneet toisistaan erillään, mutta yhteistyössä toistensa kanssa; paimentolaiset, maanviljelijät ja kaupunkilaiset. Enemmistön muodostavat sisämaan paimentolaiset. Vuonna 1975 paimentolaisia oli noin 60 prosenttia ja viljelijöitä ja kaupunilaisia molempia noin 20 prosenttia.[22]

Somalin kieli

Pääartikkeli: Somalin kieli

Somalin kieli on afroaasialaisten kielten kuušilaiseen alaryhmään kuuluva kieli, jota puhutaan valtakielenä Somaliassa ja Djiboutissa sekä vähemmistökielenä Etiopiassa ja Keniassa. Toisin kuin monet muut Afrikan maat, Somalia on kielellisesti varsin yhtenäinen.[23] Somalin sukukieli oromo (galla) on yksi Etiopian tärkeimmistä kielistä. Somalian kieltä on kirjoitettu monella eri kirjoitusjärjestelmällä: arabialaisilla, latinalaisilla ja kahdella omalla somalian aakkostolla. Latinalaiset kirjaimet ovat olleet käytössä vuodesta 1972.[24]

Klaanit

Pääartikkeli: Somalian klaanit
 
Tämä CIAn kartta vuodelta 2002 näyttää klaanien jakautumisen somalien asuttamalla alueella Afrikan sarvessa koon mukaan seruraavasti: Hawiye (25 %), Isaaq (22 %), Darod (20 %), Rahanweyn (17 %), Dir (7 %), Digil (3 %) ja muut etniset vähemmistöt (6 %).

Klaanit ovat somalien perinteinen ja tärkein sosiaalinen ryhmä osana kulttuuria ja politiikkaa. Klaanius periytyy isän mukaan; lapsi kuuluu samaan klaaniin kuin isänsä. Lapset saavat oman nimensä lisäksi isänsä ja isoisänsä nimen. Tapana on ollut opetella kaikkien esi-isiensä nimet jopa 30 sukupolvea taaksepäin. Tästä lapset ovat samalla oppineet klaaninsa, johon he kuuluvat. Naimisiin mennessään naiset pitävät oman nimensä ja isänsä klaanin johon ovat syntyneet. Klaanit usein jakautuvat ala-klaaneihin, jotka voivat jakautua vielä moniin ala-klaaneihin. Perinteisesti avioliitot on yhdistäneet klaaneja, sillä ne on solmittu eri klaanien välillä. Käytäntö on kuitenkin muuttunut 1990-luvun sisällissodan myötä, ja nykyään on yleisempää mennä saman klaanin jäsenen kanssa naimisiin.[25]

Klaanit on somalipaimentolaisten perinteinen poliittinen järjestelmä. Sen pohjalta on sodittu, sovittu ja soviteltu taloudellisista eturistiriidoista. Klaanijärjestelmän pohjalta on eri intressiryhmät liittyneet yhteen tai eronneet. Klaanit eivät ole puhtaasti sukujärjestelmä, vaan pienemmät klaanit ovat voineet liittyä suurempiin ilman sukulaisuutta. Klaanien sukupuu ei siten välttämättä kerro geneettisestä sukulaisuudesta. Perimätieto, että osa somaliklaaneista olisi peräisin Arabian niemimaalta, on helppo osoittaa vääräksi. Arabialaiset nimet ovat tulleet käyttöön vasta 1500-luvulla. Somalian itsenäistyessä 1960-luvulla Somali Youth Legaue päätti luopua klaanijärjestelmästä ja siirtyä puoluejärjestelmään, sillä klaanijärjestelmää pidettiin syynä Somalian hajanaisuuteen. Siad Barren aikana klaanit kiellettiin, mutta Barre itse hyväksikäytti klaanien välisiä ristiriitoja hallitessaan maata. Barren kukistuttua klaanijärjestelmästä on tullut jälleen avoin poliittisen vallankäytön väline.[26]

Aluejako

Pääartikkeli: Somalian aluejako
 
Somalian alueet CIA:n kartassa vuodelta 2002.
 
Marraskuinen Somalia satelliittikuvassa.

Somalia jakautuu hallinnollisesti 18 alueeseen (gobol), jotka jakautuvat 75 piiriin. Alueet ovat:

  1. Awdal (*)
  2. Bakool
  3. Banaadir
  4. Bari
  5. Bay
  6. Galguduud
  7. Gedo
  8. Hiiraan
  9. Jubbada Dhexe
  1. Jubbada Hoose
  2. Mudug
  3. Nugaal
  4. Sanaag (*)
  5. Shabeellaha Dhexe
  6. Shabeellaha Hoose
  7. Sool (*)
  8. Togdheer (*)
  9. Woqooyi Galbeed (*)

Alueet, jotka on merkitty tähdellä, kuuluvat itsenäiseksi julistautuneeseen, muttei yhdenkään muun valtion tunnustamaan Somalimaahan.

Maantiede

Somalia sijatsee Afrikan itärannikolla Afrikan sarveksi kutsutulla niemimaalla. Sillä on rantaviivaa 2720 km. Maan pohjoisosassa on 900-2100 m korkeita kukkuloita. Keski- ja eteläosat ovat tasankoa, noin 180 m merenpinnan yläpuolella. Juba- ja Shabellejoet virtaavat Etiopiasta maan poikki etelään kohti Intain valtamerta, mutta Shabelle kuivuu ennen kuin se saavuttaa rannikkoa.[27]

Maan pohjoisin osa, Somalimaa julistautui itsenäiseksi kansanäänestyksellä 2001, hakee tunnustusta itsenäisyydelleen.[10] Afrikan sarven kärjessä sijaitseva Puntmaa julistautui autonomiseksi vuonna 1998.[11] Somalimaan pääkaupunki on Hargeisa, Puntmaan pääkaupunki Bosasso.[28]

Somalian kuiva vuoristometsä maan pohjoisosassa on on yksi Maailman luonnonsäätiön nimeämistä ekologisista suojelukohteista[29].

Tasankojen maisemalle ovat leimallisia korkeat termiittikeot. Somalian suuria nisäkkäitäovat leijona, gepardi, leopardi, elefantti, puhveli, seepra, kirahvi ja virtahepo. Metsästäjät ovat hävittäneet lähes kaikki sarvikuonot alueelta. Kameli on edelleen paimentolaisille tärkeä eläin, kun taas dikdik on Somalian poliisin tunnus. Linnuista värikkäimpiä ovat harjalintu ja flamingot.[30]

Ilmaston tunnuspiirteitä ovat ympäri vuoden jatkuva kuumuus, säännölliset monsuunituulet ja epäsäännölliset sateet joiden pois jääminen aiheuttaa kuivuuskausia. Päivän ylin lämpötila on tyypillisesti 30-40 astetta, yön alin 15-30 astetta.[27]

Talous

Somalian bruttokansantuote (BKT) on yksi maailman alhaisimmista, 5 259 000 000 Yhdysvaltain dollaria (2006).[31] Maan luonnonvarat ovat vähäiset ja pitkään riehunut sisällissota on tuhonnut kaikki vakaan kansantalouden edellytykset. Maanviljelys on tärkein tulonlähde, karjanpidon muodostaessa noin 40 % BKT:sta ja noin 50 % ulkomaanviennistä. Banaanit ovat karjan jälkeen Somalian toiseksi tärkein vientituote. Sokeri, maissi ja kalatuotteet menevät pääasiassa maan sisäiseen käyttöön. Maataloustuotteiden jalostukseen keskittynyt teollisuussektori muodostaa 10 % BKT:sta.[1]

Somalian taloudellisesti merkittävimmät luonnonvarat ovat uraani, rautamalmi, tina, kipsi, kupari, suola ja maakaasu. Pääosa luonnonvaroisa on hyödyntämättä.[1]

Kivikauden oloissa elävien paimentolaisten keskelle on suunnitteilla öljy- ja uraanikaivoksia sekä Somalian avaruuskeskus. Somalian väliaikaishallitus pyrkii yhteistyöhön Venäjän kanssa ja toivoo, että tietoliikennesatelliitit voitaisiin laukaista sieltä.[32] Päiväntasaajan maana Somalia olisi ideaalinen paikka avaruusalusten laukaisuun. Myös YK:n avaruusohjelma Somaliassa ja Djiboutissa on järjestänyt erityisesti päiväntasaajan alueella oleville lapsille ja nuorille tarkoitettua koulutusta.[33]

Politiikka ja hallinto

Väliaikaishallitus on 14. sisällissodan jälkeen koottu, ja se edustaa klaaniarmeijoiden päälliköitä, jotka ovat 1990-luvun alusta taistelleet keskenään. Viimeiset koko maan kattavat vapaat vaalit pidettiin Somaliassa viimeksi vuonna 1969.[34] Kansainvälisesti tunnustettua hallitusta johtaa Abdullahi Yusuf Ahmed, joka valittiin naapurimaa Kenian pääkaupungissa Nairobissa pidetyissä vaaleissa lokakuussa 2004. Väliaikaishallitus on erityisen epäsuosittu Etelä-Somaliassa ja pääkaupungissa Mogadishussa, koska sen presidentti ja pääministeri edustavat kilpailevia alueita.[15] Hallituksen varoista noin puolet häipyy korruptioon ja sen sotilaat elävät ryöstelemällä siviilejä.[4]

Naisten sukupuolielinten silpominen on Somaliassa laajalle levinnyt käytäntö.[35] Vuonna 1995 arvioitiin, että toimenpiteen oli kokenut 98 % Somalian naisista.[36]

Siad Barren hallinnon kukisttua Somaliasta on puuttunut toimiva keskitetty oikeuslaitos. Perinteiset xeer-käräjät ja Šaria-tuoioistumet sen sijaan toimivat. Kaupunkialueilla, kuten Mogadishussa toimii yksityisiä poliisivoimia[37] Valtiovallan luhistumisen jälkeen somalialaiset yksinkertaisesti ottivat uudestaan käyttöön perinteisen klaanipohjaisen hallinnon, jota siirtomaavalta tai Siad Barren diktatuuri ei koskaan pystynyt hävittämään. Somalien perinteistä yhteiskuntamuotoa pidetään anarkistisena, sillä yhteiskuntatieteilijöiden mukaan somalien paimentolainen elintapa ajautuu helposti ristiriitoihin paikalleen asettuneen, järjestäytyneen yhteiskunnan kanssa.[38] Poliittinen liittolaisuus perustuu vahvemmin klaaniin kuin puolueeseen. Tämä tekee keskitetyn hallinnon erittäin vaikeaksi.[39].

Antropologi Spencer MacCallumin mukaan ainoa hallintovalta, joka toimii Somaliassa, on perinteiset Xeer-käräjät. Käräjillä sovitaan klaanien välisistä periaatteista, jotka takaavat matkustajalle turvallisen matkan, kauppiaille rehdin kaupan periaatteet. Xeer-käräjät toimivat lähes muinaiseen malliin kaikkialla maassa etenkin maaseudulla. MacCallum pitää Xeer-käräjien ansiona, että Somalia on selvinnyt niin hyvin ilman keskitettyä hallintoa, koska Xeer takaa lainsuojan kaupalle ja taloudelliselle kehitykselle. Laki ja rikokset määritellään omistusoikeuden mukaan, ja rikosoikeus perustuu korvaukseen eikä vankeuteen. Vaikka Xeer-käräjät periaatteessa vastustaa verotusta, se takaa kuitenkin normaalin kaupankäynnin ja talodellisen kehityksen[40][41] MacCallum vertaa Xeer-käräjiä kuudennen vuosisadan Skotlantiin, josta myös puuttui keskitetty vallanpito [40].

Uskonto

 
Minareetti kuun noustessa Merkassa.

Somalit ovat lähes yksinomaan sunni-muslimeja.[42] Islamin vaikutteita alkoi olla Afrikan sarven alueella jo 700-luvulla, ja 1100- ja 1200-luvulla islam oli jo levinnyt koko alueelle.

Somaliassa sovellettu islam sekoittuu klaanien perinnäiskulttuuriin. Myös islamia edeltävän ajan uskonnolla on yhä vaikutuksensa. Vanhoihin kansantapoihin perustuva joskin islamilla perusteltu tyttöjen silpominen on yleisesti käytössä.

Kristinuskon vaikutus väheni merkittävästi 1970-luvulla, jolloin kirkkojen ylläpitämät koulut suljettiin ja lähetystyöntekijät karkotettiin. Mogadishun katolinen kirkko vaurioitui pahasti sisällissodan aikana tammi-helmikussa 1992. Kristittyjä on muutamia satoja.[43]

Islam on Somalian virallinen valtionuskonto, eikä perustuslaki hyväksy muiden kuin islamin edistämistä.[44] Siinä suhteessa somalit poikkeavat afrikkalaisista lähinaapureistaan, joista monet ovat kristittyjä tai edustavat alkuperäisuskontoja.

Kulttuuri

Somalian aakkostot

 
Osman Yusuf Kenadid oli Osmanya-aakkoston luoja.
Pääartikkeli: Somalian aakkostot

Somaliassa on syntynyt monia aakkostoja tarpeesta kirjoittaa runoja muistiin. Somalian nykyinen aakkosto ja kirjakieli on nuori, vaikka kielellä on vuosisadat kirjoitettu kirjallisuutta, runoutta, kaupallisia ja uskonnollisia tekstejä. Ensimmäiset somalian kielen tekstit kirjoitettiin arabialaisilla aakkosilla. Arabian aakkosia käytettiin pitkään, vaikka ne eivät sellaisenaan sovellu täysin somalin kielen ääntämykseen. Somalialaiset runoilijat ja kirjoittajat kehittivät omia somalian kieleen paremmin soveltuvia aakkostoja. Arabiasta muokattu wadaad, Obbion alueella käytetty Osmanya, Gadabuursien Borama-aakkosto ja nykyinen latinalainen aakkosto ovat näistä tunnetuimmat.[24]

Kirjallisuus

Pääartikkeli: Somalian kirjallisuus

Somaliassa ovat aikaisempien vuosisatojen oppineet luoneet runsaasti islamilaista runoutta ja haditheja.[45] Kun somalian kielen aakkosto muuttui latinalaiseksi 1973, somalialaiset kirjailijat ovat vuosien aikana julkaisseet kirjoja, jotka ovat saaneet laajan levikin. Heistä yksi on Nuruddin Farah.[46] Hänen romaanejaan, ainoaa Somaliassa julkaistua From a Crooked Rib sekä Links, pidetään merkittävinä saavutuksina, ja hänelle on myönnetty 1998 elämäntyöstä Neustadt-kirjallisuuspalkinto.[47]

Musiikki

 
Pavut kuuluvat somalialaiseen ruokaan.
 
Sambuusi on suosittu pikkupurtava.

Somalia on harvoja afrikkalaisia maita, joiden väestö muodostuu pääosin yhdestä etnisestä ryhmästä, somaleista. Perinteiset yhtyeet, kuten Waaberi Horseed ovat saaneet jonkin verran kuulijoita maan ulkopuolellakin. Jotkut taas, kuten Maryam Mursal, ovat yhdistäneet somalialaiseen kansanmusiikkiin rockin, bossa novan, hip hopin ja jazzin vaikutteita.[48]

Torontossa on huomattava somaliyhteisö, ja siitä on tullut Somalian poliittisen tilanteen vuoksi Mogadishun sijasta somalialaisen musiikkialan keskus. Somaliasta muuttaneisiin muusikoihin kuuluu nuori torontolainen rap-artisti K'naan,[49] joka lauluissaan kertoo, millaista oli elämä Somaliassa sisällissodan puhjetessa.

Ruokakulttuuri

Somalian ruokakulttuuri vaihtelee seuduittain, ja siihen kuuluu monenlaisia ruokia. Kaikkea kuitenkin yhdistää halal. Siksi siihen ei kuulu sianliha, alkoholi eivätkä veriruoat. Ateria syödään Somaliassa kello yhdeksän illalla. Ramadanin aikana se nautitaan usein tarawih-rukousten jälkeen kello 23:n tienoilla. Cambuulo-pavut on suosituimpia somalialaisia ruokalajeja, ja sitä syödään kaikkialla maassa. Ruokaan kuuluu hyvin kypsennettyjä adukipapuja, ja niihin sekoitetaan voita ja sokeria. Digir-pavut saavat usein olla uunissa matalassa lämmössä jopa viisi tuntia, jotta niihin saataisiin haluttu maku.[50]

Urheilu

Somaliassa on reilut puoli miljoonaa jalkapallon harrastajaa[51], mutta se on FIFA-rankingissa vasta 188. sijalla.[52] Maan jalkapalloliitto perustettiin vuonna 1951.[52] Somalialaissyntyinen Abdisalam Ibrahim on pelannut pelannut Manchester City FC:ssä vuodesta 2007.[53]

Somalia on osallistunut olympialaisiin seitsemän kertaa, ensin vuonna 1972 ja sitten vuodesta 1984 alkaen.[54] Sen joukkueessa on ollut 2-7 yleisurheilijaa, mutta se ei ole saanut yhtäkään olympiamitalia.[54] Kansainvälisesti menestyneitä somalialaisurheilijoita ovat muun muassa Abdi Bile, joka voitti 1 500 metrin juoksussa kaksi MM-mitalia[55].

Katso myös

Lähteet

  • Susan M. Hassig, Zawiah Abdul Latif: Somalia. Marshall Cavendish, 2007. ISBN 9780761420828.

Viitteet

  1. ↑ a b c d e f g h i Somalia The World Factbook. Washington, DC: Central Intelligence Agency. (englanniksi)
  2. ↑ http://www.chr.up.ac.za/centre_publications/hrla/references/Suspended%20Constitution%20of%20Somalia%20p.1505.doc Somalian perustuslain 3. artiklan mukaan: Somalian tasavallan viralliset kielet ovat somali ja arabia.
  3. ↑ Lewis I. M. (1961.) A Pastoral Democracy. Oxford University Press, New York. ISBN 9780852552803
  4. ↑ a b In Somalia, a Government on Life Support NYTimes. (englanniksi)
  5. ↑ http://www1.voanews.com/english/news/a-13-2009-01-26-voa51-68761347.html
  6. ↑ http://www.aol.com.au/news/story/Kenya-fishermen-see-upside-to-pirates-more-fish/2415191/index.html
  7. ↑ a b Somalian historia, osa 1, ennen vuotta 1960 (PDF) Suomi-Somalia seura. Viitattu 28.6.2011.
  8. ↑ a b c d e f g Timeline Somalia BBC News
  9. ↑ Pirkkalainen Päivi (2005) Somali diaspora in Finland – assistance of the country of origin University of Jyväskylä pdf
  10. ↑ a b Regions and territories: Somaliland BBC News
  11. ↑ a b Regions and territories: Puntland BBC News
  12. ↑ Third autonomous region breaks with Somalia Afrol News 2002
  13. ↑ Marshall Cavendish s.32
  14. ↑ Somali militia abandon stronghold BBC 1.1.2007
  15. ↑ a b "Disaster in Somalia". Newsweek. Viitattu 12.06.2007.
  16. ↑ Is there hope for Somalia? CBC News 3.3.2007
  17. ↑ US, Ethiopia accused over Somalia Financial Times. Viitattu 28.07.2007.
  18. ↑ New Somali alliance threatens war BBC. Viitattu 14.09.2007.
  19. ↑ Somalia Government Ridicules Opposition Gathering in Eritrea VOA. Viitattu 14.09.2007.
  20. ↑ Somali government 'near collapse' Al Jazeera. Viitattu 18.11.2008. (englanniksi)
  21. ↑ Maay Ethnologue: Languages of the World.: SIL International.
  22. ↑ Population Somalia: A Country Study. Washington: GPO for the Library of Congress, 1992.
  23. ↑ Languages of Somalia Viitattu 26.9.2008.
  24. ↑ a b Somali (af Soomaali) Omniglot
  25. ↑ Laitin, David D. & Samatar, Said S. (1987). Somalia: Nation in Search of a State, Colorado: Westview Press. ISBN 0-86531-555-8
  26. ↑ Abdalla Omar Mansur (1995) The Nature of Somali Clan system. Teoksessa The Invention of Somalia. The Red Sea Press. Lawrenceville, NJ. U.S.A.
  27. ↑ a b Background Note: Somalia US Department of State
  28. ↑ Somaliland, Puntland & Somalia Lonely Planet
  29. ↑ Terrestial egoregions: Somali montane xeric woodlands (AT1319) World Wildlife WWF
  30. ↑ Marshall Cavendish s. 12-14
  31. ↑ Rank Order – GDP The World Factbook. 13.12.2007. CIA. Viitattu 6.1.2008.
  32. ↑ Somalia invites Russian firms to develop uranium deposits
  33. ↑ Celebrations for World Space Week
  34. ↑ Mogadishusta ei mitään uutta Maailman sivu. Viitattu 05.01.2008.
  35. ↑ SOMALIA: Raising awareness against FGM in Puntland
  36. ↑ Female Circumcision and Other Issues in Somalia
  37. ↑ Return to Somalia; In the Land that Americans Want to Forget, Some Modest Signs of Success. The Washington Post
  38. ↑ Mazrui, A. (1997). "Crisis in Somalia: From tyranny to anarchy." In Adam, H. & Ford, R. (Eds.), Mending rips in the sky: Options for Somali communities in the 21st century (pp. 5–11). Lawrenceville, NJ: The Red Sea Press, Inc.
  39. ↑ http://www.netnomad.com/crigler.html Return to Somalia; In the Land that Americans Want to Forget, Some Modest Signs of Success
  40. ↑ a b Spencer Heath MacCallum: The Rule of Law without the State
  41. ↑ Benjamin Powell, Ryan Ford, Alex Nowrasteh: Somalia After State Collapse: Chaos or Improvement? (pdf) Independent Institute. 30.11.2006. Viitattu 27.6.2011. (englanniksi)
  42. ↑ Middle East Policy Council - Muslim Populations Worldwide
  43. ↑ Somalia: Additional information on the treatment of Christian Immigration and Refugee Board of Canada 1998
  44. ↑ The Transitional Federal Charter of the Somali Republic
  45. ↑ Hadeeth.com
  46. ↑ Nuruddin Farah Kirjasto.sci.fi-sivustolla
  47. ↑ Somalialaista kansantarustoa
  48. ↑ Maryam Mursal Real World Records. Viitattu 2.7.2011. (englanniksi)
  49. ↑ K'naan
  50. ↑ Somalis, the history and culture
  51. ↑ FIFA.com - Somalia: country information FIFA. Viitattu 2.7.2011. (englanniksi)
  52. ↑ a b FIFA.com - Somalia on FIFA.com IAAF. Viitattu 2.7.2011. (englanniksi)
  53. ↑ Abdisalam Ibrahim - Players - Manchester City FC Manchester City FC. Viitattu 2.7.2011. (englanniksi)
  54. ↑ a b Somalia - Olympics at Sports-Reference.com sports-reference.com. Viitattu 2.7.2011. (englanniksi)
  55. ↑ Iaaf.org - Athletes IAAF. Viitattu 2.7.2011. (englanniksi)

Aiheesta muualla

 
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Somalia.

Malline:Link FA

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Somalia&oldid=10377950”