Ero sivun ”Lehtori (kirkollinen virka)” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 9:
Lehtorin viran hoitamisen edellytyksenä on, että henkilö saa lehtorin oikeudet. Oikeuksien kelpoisuusehtona on teologian maisterin tutkinto. Oikeuksia haetaan [[hiippakunta|hiippakunnan]] [[tuomiokapituli]]lta ja se vastaa menettelyltään pappisvihkimyksen anomista. Tarkasti ottaen lehtoriksi kutsutaan vain henkilöä, joka lehtorin oikeuksien lisäksi myös hoitaa seurakunnassa lehtorin virkaa. Vaikka lehtorin virka on maallikkovirka, kirkon hallinnossa lehtorit rinnastetaan monin tavoin pappeihin. Lehtoreilla on pappien ohella äänioikeus [[lääninrovasti]]n, tuomiokapitulin pappisasessorin ja [[piispa]]n vaalissa.
Suomen evankelisluterilaisessa kirkossa pappisvirka avattiin naisille vuonna 1986, kirkon ensimmäiset naispapit vihittiin vuonna 1988, ja tällöin myös monet lehtorit vihittiin papeiksi. Vastaavasti lehtorin virkoja muutettiin pappisviroiksi. Lehtorin virkojen määrä on seurakunnissa vähentynyt sen jälkeen paljon. Kirkossa keskustellaan sen vuoksi lehtorin viran tulevaisuudesta ja merkityksestä. [[Kirkkohallitus]] on syksyllä 2006 antanut [[kirkolliskokous|kirkolliskokoukselle]] esityksen kirkon virkasuhdetta koskevien säännösten muuttamiseksi. Ehdostus sisältää lehtorin viran poistamisen kirkon järjestysmuodosta. Ehdotetun siirtymäsäännöksen mukaan uusia lehtorinoikeuksia ei enää voitaisi antaa mutta nykyiset lehtorit säilyttäisivät oikeutensa ennallaan.
Nykyään miehestäkin voi tulla seurakuntalehtori.<ref>https://www.kirjastot.fi/kysy/voiko-miehesta-nykyaan-tulla-seurakuntalehtori?language_content_entity=fi</ref>
| |||