Ero sivun ”Liivin kieli” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
kirjoitusvirheen korjaus |
|||
Rivi 30:
Liivinkielinen kuukausijulkaisu ''Līvli'' (suom. Liiviläiset), joka alun perin ilmestyi joulukuusta 1931 elokuuhun 1939, herätettiin jälleen henkiin vuonna 1992. Nyt lehti on tosin latviankielinen.<ref name=":0" />
Liivin kieli on hävinnyt normaalista käytöstä täysin. Isovanhemmilta opittuna kielenä sitä puhuu arviolta kymmenen ihmistä. Lisäksi on vielä noin kymmenen kielen opetellutta kielentutkijaa ja viisi kielen itsenäisesti opiskellutta. Vielä useampi on osallistunut liiviläisille kesäleireille tai yliopistokursseille ja oppinut näin ymmärtämään kieltä, mutta eivät käyttämään sitä keskustelemiseen. Liivinkieliseen opetukseen kouluissa osallistuu noin kymmenen henkeä, joista suurin osa on etnisiä liiviläisiä.<ref>[http://herkules.oulu.fi/isbn9789514283703/isbn9789514283703.pdf Valts Ernštreits – The Livonian Language Today]</ref> Liivinkielistä tekstiä pystyy lukemaan arviolta 50–60 henkilöä<ref>[http://www.aamulehti.fi/sunnuntai/teema/asiat_paajutut/3928948.shtml Aamulehti – Viimeisellä rannalla]</ref>. Vuoden 2011 lopussa liivin kielellä
Latvian kieltä käyttämään siirtyneet liiviläiset vaikuttivat latvian kielen liiviläismurteisiin, joita puhutaan sekä Kuurinmaalla että Liivinmaalla. Olennainen ero latvian kieleen näillä murteilla on se, että niiden puhujat käyttävät liivin kielen mukaista ääntämystapaa<ref>[http://lepo.it.da.ut.ee/~lehti/Oralhistory/1.3.Mara.htm Livonian life stories: source of identity]</ref>.
| |||