Toiminnallinen alue
Toiminnallisella alueella tarkoitetaan luonnonmaantieteessä tai kulttuurimaantieteessä aluetta, jota yhdistää jokin toiminto, kuten Helsingin työssäkäyntialue tai Amazonin valuma-alue.[1]
Toiminnallisessa aluejaossa alue rajataan siten, että toisiinsa toiminnallisesti kytkeytyvät aluejärjestelmän osat muodostavat yhden aluekokonaisuuden tietyllä hierakiatasolla. Toiminnalla tarkoitetaan aina maapallolla tapahtuvaa liikettä, kuten liikennevirtoja tai muuttoliikettä.
Liikennevirrat voivat olla tavaroiden, ihmisten, tiedon tai rahan liikkumista paikasta toiseen. Näin voidaan erottaa esimerkiksi omaksi toiminnalliseksi alueekseen Suomen 4G-verkon kattavuusalue, Suomen rautatieverkosto tai alueet, joilta tulee pakolaisia Eurooppaan. Toiminnalliset alueet muuttuvat jatkuvasti ja niihin vaikuttavat monet tekijät. Talousmaantieteessä voidaan puhua esimerkiksi Suomen vientialueista.
Nodaalialue on yleinen toiminallinnen alue, joka perustuu keskuksen ja vaikutusalueen väliseen vuorovaikutukseen, esimerkiksi palveluja tarjoava kaupunki ja sen vaikutusalue, josta kaupunki saa resursseja, kuten raaka-aineita.
Luonnonmaantieteessä tavallisimpia toiminnallisia alueita ovat valuma-alueet, jotka perustuvat veden liikkeisiin ja purkautumiseen tiettyyn vesistöön. Myös esimerkiksi jäätikön liikkettä ja vaikutusaluetta voidaan tarkastella ajallisesti eli temporaalisesti. [2]
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
- ↑ Globus: Alueiden maailma, s. 43–46. WSOY, 2006. ISBN 951-0-25975-6.
- ↑ Pirjo Hellemaa: Maantieteellisen tiedon hankinta, analyysi ja kartografia, s. 44-45. Helsingin yliopisto, 2012.