Tito Colliander
Tito Fritiof Colliander (10. helmikuuta 1904 Pietari, Venäjä – 21. toukokuuta 1989 Helsinki) oli suomalainen kirjailija.
| Tito Colliander | |
|---|---|
 1956 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 10. helmikuuta 1904 Pietari, Venäjän keisarikunta |
| Kuollut | 21. toukokuuta 1989 (85 vuotta) Helsinki |
| Kansalaisuus | suomi |
| Puoliso | Ina Colliander |
| Lapset |
Maria (Lybeck) s. 1931 Katarina (Bondestam) s. 1939 Sergius s. 1949. |
| Uskonnollinen kanta | ortodoksi |
| Kirjailija | |
| Äidinkieli | ruotsi |
| Tuotannon kieli | ruotsi |
| Pääteokset | Korståget 1937 (suom. Ristisaatto, 1978). |
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Ura
muokkaaColliander syntyi Pietarissa levottomana aikana. Hänen isänsä opetti kadettikoulussa mutta joutui eroamaan samana vuonna kuin Tito syntyi, ja äiti muutti lasten kanssa kymmeneksi vuodeksi Suomeen. Venäjän vallankumouksen jälkeen Tito Colliander jäi Suomeen, opiskeli Ateneumissa ja työskenteli piirustuksenopettajana.[1]
Colliander omisti suuren osan elämästään uskonnollisille pohdiskeluille. Hän kääntyi ortodoksiseen uskoon ja kävi ortodoksisen pappisseminaarin 1949–1953. Colliander oli naimisissa kuvataiteilija Ina Collianderin kanssa. Heille syntyi kaksi tytärtä ja poika.[1] Heidän tyttärentyttärensä on toimittaja Baba Lybeck.[2]
Vuosina 1964−1973 ilmestynyt seitsenosainen omaelämäkerrallinen sarja kertoo Venäjän vallankumouksen jälkeen Suomen puolelle päätyneen emigrantin elämästä ja uskonnollisesta hapuilusta eri kulttuurien välissä.
Colliander toimi myös ikonimaalarina. Hän on maalannut muun muassa Suomen ensimmäisen niin sanotun jälleenrakennuskirkon, Jyväskylän ortodoksisen kirkon, ikonostaasin ikonit.[3]
Teoksia
muokkaaRuotsiksi
muokkaa- En vandrare (1930).
- Småstad (1931).
- Huset, där det dracks (1932).
- Bojorna 1933
- Glimtar från Tyskland 1934
- Taina (1935; suom. Eira Hernberg, 1993).
- Ljuset 1936
- Ristisaatto (Korståget, 1937; suom. Kyllikki Härkäpää, 1978).
- Armahda meitä (Förbarma dig, 1939; suom. Kyllikki Härkäpää, 1976).
- Dagen är 1940
- Ilja Repin, ukrainalainen taiteilija (Ilja Repin, 1942; suom. Lauri Kemiläinen, Tammi, 1944).
- Grottan 1942
- Duncker, en av de tappras skara 1943
- Heinäkuun viides päivä : J. Z. Duncker ja Savon prikaati (Den femte juli, 1943; suom. Helka Varho, 1944)
- Två timmar och andra noveller 1944
- Bliv till 1945
- Träsnittet 1946
- Sallinen taiteilija (1948, Tyko Sallisen elämäkerta; suom. Jarl Louhija, 1949).
- I åratal 1949
- Grekisk-ortodox tro och livssyn 1951
- Kristityn tie (Asketernas väg, 1952; suom. Paula Kononen, 1957).
- Farled 1936−1953, 1954
- Fönster 1956
- Samtal med smärtan 1956
- Glädjens möte 1957
- Nu och alltid 1958
- Vi som är kvar 1959
- Med öppna händer 1960
- På en trappa 1961
- Seitsenosainen muistelmasarja (1964−1973):
- Lapsuuteni huvilat (Bevarat, 1964; suom. Kyllikki Härkäpää, 1967).
- Aarnikotka (Gripen, 1965; suom. Kyllikki Härkäpää, 1968).
- Nuoruuden sillat (Vidare, 1967; suom. Kyllikki Härkäpää, 1970).
- Kahdet kasvot (Givet, 1968; suom. Kyllikki Härkäpää, 1971).
- Kohtaaminen (Vaka, 1969; suom. Kyllikki Härkäpää, 1972).
- Lähellä (Nära, 1971; suom. Kyllikki Härkäpää, 1973).
- Ateria (Måltid 1973; suom. Kyllikki Härkäpää, 1975).
- Kortfattad ortodox troslära (1966).
- Motiv (1977).
- Alku (Början, 1979; suom. Kyllikki Härkäpää, 1979).
- Blick (1981).
- Seitsemän satua (Sju sagor, 1981, kuvittanut Kati Bondestam; suom. Kyllikki Härkäpää, 1981).
Suomennosvalikoimia
muokkaa- Uskosta: Valikoima kirjoituksia ja esitelmiä 1960–1980 (suom. Kyllikki Härkäpää, 1982).
- Ortodoksinen usko ja elämännäkemys (1982).
- Ikkuna: Novelleja (valik. ja jälkisanat kirj. Eila Pennanen; suom. Kyllikki Härkäpää, 1984).
- Ihmisen ääni (suom. Kyllikki Härkäpää, 1985).
- Sanat ja hiljaisuus (suom. Kyllikki Härkäpää, Raija Jänicke, 1988).
- Ikonin edessä (koonnut Ulf Thomas Moberg, tekstit teoksista Kohtaaminen, Lähellä ja Ateria, suom. Kyllikki Härkäpää, 1993).
Palkinnot
muokkaa- Svenska Akademiens Finlandspris 1969
- De Nios stora pris 1973
- Pro Finlandia, 1968
Lähteet
muokkaa- ↑ a b Kalemaa, Kalevi: ”Colliander, Tito (1904–1989)”, Suomen kansallisbiografia, osa 2, s. 247–248. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2003. ISBN 951-746-443-6 Teoksen verkkoversio.
- ↑ Baba Lybeck 375 humanistia. Viitattu 11.12.2016.
- ↑ Tito Collianderin juhlavuosi Suomen ortodoksinen kirkko. 2014. Viitattu 11.12.2016.
Kirjallisuutta
muokkaa- Gothóni, Raili: Tito Colliander: Människan bakom böckerna. Helsingfors: Svenska folkskolans vänner, 2021. ISBN 978-952-7076-50-7
- Holmberg, Annina – Löytty, Olli: Ina ja Tito: Kohtauksia Collianderien taiteilijaliitosta. Helsinki: Kirjapaja, 2020. ISBN 978-952-354-241-9
Aiheesta muualla
muokkaa
Sitaatteja aiheesta Tito Colliander Wikisitaateissa- Lappeenrannan maakuntakirjaston Carelica-kirjailijat sivusto {
- Tito Colliander taiteilijamatrikkelissa
- Colliander, Tito hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
