Timo Kirves
Timo Antti Laurinpoika Kirves (30. joulukuuta 1939 Espoo[1] – 18. toukokuuta 2021 Helsinki[2]) oli suomalainen lehti- ja mainosvalokuvaaja.
Timo Kirves ansaitsi rahat ensimmäiseen kameraansa soittamalla klarinettia ravintolayhtyeissä. Valokuvausharrastus sai hänet jättämään opintonsa Kauppakorkeakoulussa.[3]
Timo Kirves oli yksi seitsemästä Finnseven-ryhmän valokuvaajasta 1960-luvun jälkipuoliskolla. Finnsevenin muut jäsenet olivat C. G. Hagström, Olavi Kaskisuo, Aulis Nyqvist, Kristian Runeberg ja Seppo Saves sekä vuoden verran Caj Bremer, jonka tilalle tuli Martti Brandt.[4][5] Sen jälkeen Kirves toimi 1970–78 valokuvaajana mainostoimisto Erva-Latvalassa.[6]
Vuodesta 1963 lähtien Timo Kirves kuvasi muun muassa Anna-lehdelle, Suomen Kuvalehdelle, Kotiliedelle, Helsingin Sanomille ja Hufvudstadsbladetille.[1] Huomattava osa hänen tuotannostaan 1970-luvun lopulle saakka oli muotikuvausta vaateyrityksille. Asiakkaina olivat mm. Kuusinen, Teiniasu, Valioasu, Suomen Sotilaspukimo, Friitala ja Hagström.[7]
1990-luvulta lähtien Timo Kirves toimi kuvaamisen ohessa valokuvaajien ja muiden graafisen alan ammattilaisten opettajana.
Timo Kirves oli säveltäjä Jean Sibeliuksen tyttärentyttärenpoika.[2]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Timo Kirves: Sivupoluilla-valokuvanäyttely Luova.fi Galleriassa 16.10.–15.11.2013 (Arkistoitu – Internet Archive) Luova.fi. Viitattu 29.1.2014.
- ↑ a b Kanerva, Arla: Valokuvaaja Timo Kirves on kuollut – Ihmisrakas kuvaaja erikoistui varsinkin suomalaisiin muusikoihin Helsingin Sanomat. 19.5.2021. Viitattu 19.5.2021.
- ↑ Sibeliuksen lahjakas suku: "Hankin kamerarahat soittamalla", Iltalehti 11.2.2008. Viitattu 29.1.2014.
- ↑ Salo, Merja: Muodin ikuistajat: Muotivalokuvaus Suomessa, s. 142. Taideteollinen korkeakoulu, 2005. ISBN 951-558-170-2.
- ↑ Ingo Forsberg, Finnsevenin oppilas 2007. Laterna Magica. Arkistoitu 14.10.2013. Viitattu 10.10.2013.
- ↑ Hakkarainen, Erkki – Kähkönen, Tapio – Turpeinen, Tuomo: Maailma on täynnä ideoita: Erva-Latvala Oy:n perustamisen taustaa, tapahtumia vuodesta 1925 ja nykyisyyttä 1980-luvun alussa, s. 197. Helsinki: Erva-Latvala Oy, 1984. ISBN 951-99607-0-8.
- ↑ Salo (2005), s. 146.