Timo Furuholm

suomalainen jalkapalloilija

Timo Valtteri[6] Furuholm (s. 11. lokakuuta 1987 Pori) on suomalainen uransa päättänyt jalkapalloilija ja nykyinen Vasemmistoliiton kansanedustaja.

Timo Furuholm
Henkilötiedot
Syntymäaika 11. lokakuuta 1987 (ikä 36)
Syntymäpaikka Pori, Suomi
Pelipaikka hyökkääjä
Pituus 185 cm[1]
Paino 82 kg[1]
Lempinimi Furkka (Suomessa)[2], Furu (Saksassa)[3]
Junioriseurat
0000–2002 ToVe
2003 Jazz
Seurat
Vuodet Seura O (M)
2003 Jazz 4 (0)
2004 MuSa 21 (17)
2004 VG-62 (laina) 0 (0)
2005–2011 Inter 95 (40)
2005–2007 VG-62 17 (7)
2012–2013 Fortuna Düsseldorf 9 (0)
2012 Fortuna Düsseldorf II 7 (0)
2013 Hallescher FC (laina) 16 (8)
2013–2016 Hallescher FC 87 (27)
2017–2021 Inter 121 (43)
Yhteensä 377 (142)
Maajoukkue
2004 Suomi U17 3 (1)
2008 Suomi U21 2 (0)
2010–2013 Suomi 10 (2)

Seurajoukkueuran tilastot kattavat vain kansalliset sarjat, päivitetty 3. huhtikuuta 2023.[4][1]
Maajoukkueuran tilastot päivitetty 21. lokakuuta 2019.[5]

Seurajoukkueura muokkaa

Juniorivuodet ja liigauran alku muokkaa

Timo Furuholm on porilaisen Toejoen Veikkojen kasvatti. Vuonna 2003 hän edusti FC Jazzia ja Furuholm valittiin Suomen Palloliiton Satakunnan piirin parhaaksi poikajunioriksi.[7] Samana vuonna hän debytoi Jazzin riveissä myös Veikkausliigassa, ollen 15-vuotiaana sarjan kaikkien aikojen nuorin pelaaja.[8] Keväällä 2004 Furuholm ja FC Jazz riitautuivat ja hän siirtyi toiseen porilaisseuraan Musan Salamaan, joka pelasi tuolloin kolmanneksi korkeimmalla sarjatasolla Kakkosessa. Kiistan taustalla oli erimielisyys sopimuksen pituudesta. Furuholm olisi ollut valmis pelaamaan talousvaikeuksista kärsineessä Jazzissa ilmaiseksi vuoden pituisella sopimuksella, mutta seura ei suostunut kuin kolmen vuoden mittaiseen juniorisopimukseen.[9] Timo Furuholmin asioita hoiti hänen isänsä Tapio Furuholm, jonka mukaan Jazz halusi tehdä pitkän sopimuksen vain hyötyäkseen myöhemmin taloudellisesti Furuholmin mahdollisesti siirtyessä ulkomaille.[10]

Vuodet Turussa muokkaa

Kaudeksi 2005 Furuholm siirtyi Turkuun FC Interiin. Tosin jo syksyllä 2004 hän oli pelannut seuran reservijoukkue VG-62:n paidassa Ykkösen karsinnoissa. Interissä Furuholmin todellista läpimurtoa hidastivat useat loukkaantumiset. Kahden ensimmäisen kauden aikana hän pelasi Interissä yhteensä 12 ottelua ja teki vain yhden maalin. Kaudella 2007 Furuholm esiintyi 14 liigaottelussa ja onnistui maalinteossa kahdesti.[11] Liigakauden 2008 alussa hän teki neljä maalia, mutta loukkaantui jo neljännessä ottelussa FC Lahtea vastaan[12] ja joutui polvilumpiovamman vuoksi pitkälle sairauslomalle.[13] Furuholm palasi pelikentille vasta 24. syyskuuta 2008 kauden viidenneksi viimeisessä ottelussa.[14] Lopulta hänelle kertyi kauden aikana yhdeksän ottelua ja neljä maalia.[11] Vuonna 2009 Furuholm teki lopullisen läpimurtonsa pelaten liigassa 23 ottelua, joissa hän teki 11 maalia.[11] Seuraava kausi meni jälleen piloille loukkaantumisten vuoksi ja Furuholm pääsi pelaamaan vain neljä ottelua.[11] Kauden 2011 hän pääsi lopulta pelaamaan ilman loukkaantumisia ja oli Veikkausliigan paras maalintekijä. Yhdeksässä ensimmäisessä ottelussa Furuholm teki kymmenen maalia ja voitti lopulta maalikuninkuuden 22 maalilla. Veikkausliiga palkitsi hänet vuoden 2011 liigapelaajana.[15]

Siirtyminen Saksaan muokkaa

Tammikuussa 2012 Furuholm siirtyi FC Interistä Saksan 2. Bundesliigassa pelaavaan Fortuna Düsseldorfiin.[16] Hän debytoi uudessa seurassaan helmikuussa[17] ja pelasi kevään aikana yhteensä 9 liigaottelua tekemättä kuitenkaan yhtään maalia.[18] Syksyllä Furuholm ei enää mahtunut pelaamaan Bundesliigaan nousseen Düsseldorfin edustusjoukkueessa, vaan hän esiintyi syksyn aikana seuran reservijoukkueessa maan neljänneksi korkeimmalla sarjatasolla Regionalligassa.

 
Timo Furuholm vuonna 2013 Essenissä.

Tammikuussa 2013 Furuholm vuokrattiin 3. Ligassa pelaavaan Hallescher FC:hen,[19] jossa hän pelasi kevään aikana 16 ottelua tehden kahdeksan maalia.[18] Takaisin 2. Bundesliigan pudonnut Fortuna Düsseldorf luopui Furuholmista elokuussa 2013 ja hän allekirjoitti kahden vuoden pituisen sopimuksen Hallescher FC:n kanssa.[20] Kaudella 2013–2014 Furuholm teki 12 maalia ja oli joukkueensa paras sekä koko liigan kahdeksanneksi paras maalintekijä.[21] Hän teki 12 maalia myös kaudella 2014–2015 ollen jälleen joukkueensa paras maalintekijä. Koko sarjan maalintekijätilastossa Furuholm oli jaetulla 11. sijalla.[22] Kauden jälkeen hän allekirjoitti uuden kaksivuotisen sopimuksen.[23]

Furuholm on Hallescherissa noussut joukkueen kannattajien suosikiksi. Pelatessaan seurassa keväällä 2013, auttoi Furuholm maaleillaan häntäpäässä majaillutta seuraa säilyttämään sarjapaikkansa. Seuraavana kesänä fanit perustivat addressin, jolla seurajohtoa vaadittiin hankkimaan Furuholm Düsseldorfin luopuessa hänestä.[24]

Maajoukkueura muokkaa

Timo Furuholm on edustanut Suomea kaikkien ikäluokkien nuorisomaajoukkueissa. A-maajoukkueessa hän debytoi Etelä-Koreaa vastaan tammikuussa 2010 Málagassa pelatussa ystävyysottelussa.[25] Avauskokoonpanossa Furuholm oli ensimmäistä kertaa toukokuussa 2012 Turkkia vastaan pelatussa ottelussa.[26] Ensimmäisen A-maajoukkuemaalinsa hän viimeisteli ottelussa Latviaa vastaan elokuussa 2011.[27]

Poliittinen ura muokkaa

Furuholm valittiin kuntavaaleissa 2021 Turun kaupunginvaltuutetuksi Vasemmistoliiton riveistä. Hän sai 865 ääntä.[28] Kyseessä olivat hänen ensimmäiset vaalinsa.[29] Hänet valittiin myös Varsinais-Suomen hyvinvointialueen valtuustoon tammikuun aluevaaleissa 2022[30] ja eduskuntaan vuoden 2023 vaaleissa.[31]

Yksityiselämä muokkaa

Timo Furuholm on naimisissa, ja hänellä on helmikuussa 2014 syntynyt tytär.[24] Furuholmin isä on toimittaja Tapio Furuholm ja setä Suomen Palloliiton entinen kehityspäällikkö Esa Furuholm. Molemmat ovat myös entisiä pääsarjatason jalkapalloilijoita.[32] Hän kirjoitti ylioppilaaksi Turun iltalukiosta vuonna 2020 ja aloitti samana syksynä sosiaalitieteiden opinnot Turun yliopiston yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa.[33]

Saavutukset muokkaa

Tilastot muokkaa

Tilastot kattavat vain kansalliset sarjat. Päivitetty 15. heinäkuuta 2015.[4][1]
Kausi Seura Sarja O M
2003 Jazz Veikkausliiga 4 0
2004 MuSa Kakkonen 21 17
VG-62 Ykkönen 0 0
2005 FC Inter Veikkausliiga 5 1
VG-62 Ykkönen 4 2
2006 FC Inter Veikkausliiga 7 0
VG-62 Kakkonen 7 2
2007 FC Inter Veikkausliiga 14 2
VG-62 Kakkonen 6 3
2008 FC Inter Veikkausliiga 9 4
2009 FC Inter Veikkausliiga 23 11
2010 FC Inter Veikkausliiga 4 0
2011 FC Inter Veikkausliiga 33 22
2011–2012 Fortuna Düsseldorf 2. Bundesliiga 9 0
Fortuna Düsseldorf II Regionalliga 1 0
2012–2013 Fortuna Düsseldorf 2. Bundesliiga 0 0
Fortuna Düsseldorf II Regionalliga 6 0
Hallescher FC 3. Liga 16 8
2013–2014 Hallescher FC 3. Liga 32 12
2014–2015 Hallescher FC 3. Liga 35 12
Yhteensä 236 96

Lähteet muokkaa

  1. a b c d Timo Furuholm Soccerway-sivustolla (englanniksi)
  2. Mo, Furkka ja Pänä pitävät maalikarkeloita 27.6.2011. Ilta-Sanomat. Arkistoitu 15.7.2015. Viitattu 15.7.2015.
  3. Alles Gute, Timo Furuholm - Hallescher FC e.V. Hallescher Fußball Club, Halle Fussball 3. Liga Sachsen-Anhalt Hallescher FC e.V.. 27.10.2021. Viitattu 24.11.2021. (saksaksi)
  4. a b Timo Furuholm Playerhistory-sivustolla (englanniksi)
  5. Timo Furuholm Transfermarkt-sivustolla (englanniksi)
  6. https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/Sivut/1502.aspx
  7. Satakunnan poikajuniorit SPL:n Satakunnan piiri. Viitattu 16.05.2008.
  8. Inter ja Furuholm sopivat jatkosta 27.8.2008. Iltalehti. Viitattu 19.5.2014.
  9. Sopimuskiista Furuholmista Jazzissa 13.4.2004. Yle Urheilu. Viitattu 19.5.2014.
  10. Majasaari, Matti & Ala-Kivimäki, Petteri: "Nuori ei voi olla eurontekokone". Satakunnan Kansa, 14.4.2004.
  11. a b c d Soininen, Heidi (toim.): Jalkapallokirja 2011, s. 442. Suomen Palloliitto, 2011. ISSN 0787-7188.
  12. Furkan polvivamman vakavuus selviää lauantaina 13.05.2008. FC Inter. Arkistoitu 28.8.2013. Viitattu 16.05.2008.
  13. Furuholm kolme kuukautta sivussa 15.05.2008. FC Inter. Arkistoitu 27.8.2013. Viitattu 16.05.2008.
  14. Dragtsma helpottunut voitosta 25.09.2008. FC Inter. Arkistoitu 27.8.2013. Viitattu 25.09.2008.
  15. Roman Eremenko vuoden jalkapalloilija 14.11.2011. Yle Urheilu. Viitattu 19.5.2014. [vanhentunut linkki]
  16. Timo Furuholmin uusi seura: Kakkosbundesliigan Fortuna Düsseldorf 10.1.2012. Helsingin Sanomat. Arkistoitu 19.5.2014. Viitattu 19.5.2014.
  17. Furuholmin sähäkkä debyytti auttoi Fortunan tasapeliin 13.2.2012. Ilta-Sanomat. Arkistoitu 19.5.2014. Viitattu 19.5.2014.
  18. a b T. FURUHOLM Soccerway. Viitattu 19.5.2014.
  19. Suomen maajoukkuehyökkääjä Saksan kolmostasolle 2.1.2013. Ilta-Sanomat. Arkistoitu 19.5.2014. Viitattu 19.5.2014.
  20. Furuholm takaisin Hallescheriin 19.8.2013. Turun Sanomat. Viitattu 19.5.2014.
  21. Summary – 3. Liga Soccerway. Viitattu 19.5.2014.
  22. Topscorers 2014/2015 – 3. Liga. (englanniksi) Soccerway. Viitattu 15.7.2015.
  23. Yrttiaho, Juho: Timo Furuholm jatkosopimukseen saksalaisseuran kanssa 22.5.2015. Ilta-Sanomat. Arkistoitu 15.7.2015. Viitattu 15.7.2015.
  24. a b Kulttiasemassa Hallescherissa 28.3.2014. Turun Sanomat. Arkistoitu 19.5.2014. Viitattu 19.5.2014.
  25. Kahdeksan pelaajaa debytoi Huuhkajissa 18.1.2010. MTV3. Arkistoitu 19.5.2014. Viitattu 19.5.2014.
  26. 17-vuotias debytoi Huuhkajissa lauantaina 25.5.2012. Ilta-Sanomat. Arkistoitu 19.5.2014. Viitattu 19.5.2014.
  27. Suomi haki ansaitun voiton Latviasta 10.8.2011. Yle Urheilu. Viitattu 19.5.2014.
  28. Kuntavaalit 2021 - Turun Sanomat ts.fi. Arkistoitu 14.6.2021. Viitattu 14.6.2021.
  29. Kossila, Eino: Inter-kapteeni Timo Furuholm ehdolle kuntavaaleihin Turussa 26.2.2021. Yle Uutiset. Viitattu 2.4.2021.
  30. Aluevaalit 2022 - Turun Sanomat ts.fi. Viitattu 25.1.2022.
  31. Timo Furuholm, Remontti-Reiska ja Mika Poutala nousivat eduskuntaan – näin julkkisehdokkaat pärjäsivät Ilta-Sanomat. 2.4.2023. Viitattu 3.4.2023.
  32. Jukka Joutsi: Porin jalkapallohistoriikki /Ässät jukkajoutsi.com. Viitattu 31.10.2021.
  33. Välimäki, Ilari: Interin maalitykki on nyt sosiaalitieteiden fuksi – hauista kiertävän kapteeninnauhan väri kertoo Timo Furuholmin arvot, joista hän ei tee myönnytyksiä 18.9.2021. Tylkkäri. Arkistoitu 1.3.2021. Viitattu 2.4.2021.

Aiheesta muualla muokkaa