Tiibetinbuddhalainen musiikki
 |
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Verkkolähteitä tarvitaan ja tekstiä paremmaksi. |
Monia tiibetinbuddhalaisuuden rituaaleja säestetään musiikilla. Luostarin temppeliorkesteri koostuu puhaltimista ja lyömäsoittimista. Puhaltimista näyttävin on pari metriä pitkä sveitsiläisen alppitorven tyyppinen metallitorvi (rag-dung). Oboensukuisia puupuhaltimia (rgya-gling) soitetaan aina pareittain joko temppeliorkesterin osana tai aamu- ja iltahymnejä esitettäessä luostarin ulkopuolella. Orkesterissa on puhaltimien lisäksi vielä kotiloista tehtyjä torvia sekä pari lyhyttä torvea, jotka ennen tehtiin ihmisen sääriluusta. Nykyään ne valmistetaan metallista. Lisäksi orkesterissa on joukko lyömäsoittimia, kaksi eri kokoista symbaalia ja iso kehärumpu sekä pieni käsirumpu.
Munkit tai nunnat laulavat matalalla äänellä sutra-tekstejä. Laulu on vuoroin resitatiivista, vuoroin rytmikästä.
Soittimet muokkaa
Drilbu: Pronssinen käsikello, jota käytetään yhdessä salamavaltikan ( s. vajra, t. dorje) kanssa, pidetään vasemmassa kädessä. Feminiininen kello edustaa viisautta ja tyhjyyttä, sen läpitunkevat helähdykset edustavat katoavaisuutta. Kelloa soitetaan usein yhtaikaa damarun kanssa seremonian kohokohdissa. (Gothóni-Māhapañña 1990:101) (Ks. myös Mabbett 1994:20-21)
Damaru: Kallorumpu, joka on tehty joko kahdesta tiimalasin tapaan toisiinsa liitetystä kalloholvista tai puusta. Nahkakalvoja rummutetaan kahdella hihnoihin kiinnitetyllä solmulla. Rumpua päristetään mm. mysteerinäytelmissä sekä karkotettaessa demonisia voimia. Alkuperältään se on intialainen Śivan tunnus ja ilmentää mm. vastakohtien ykseyttä. (Gothóni-Māhapañña 1990:101)
Rag-dung: Suuri 3-4 metriä pitkä kuparinen bassotorvi kuuluu jokaiseen luostariorkesteriin antamaan taustalla syvän bassoäänen. Niiden matala ukkossävel tuhoaa jyrinällään helvettien piinat. Torvia soitetaan pareittain siten ettei ääni välillä katkea. (Gothóni-Māhapañña 1990:101)
Dungkar Alkuperältään muinaisintialainen kotilotorvi (engl. conch), jolla lamalaistemppelien katolta soitettuna kutsuu munkit koolle, symboloi opin julistusta. (Gothóni-Māhapañña 1990:102). Soitetaan myös temppelissä pujassa.
Rgya-gling: Iranilaisperäinen oboe. (Gothóni-Māhapañña 1990:102)
Kang-ling: Reisiluutrumpetti on peräisin Tiibetin muinaisuskonnosta bönistä. Tehty joko vainajan reisiluusta tai nykyään metallista. (Gothóni-Māhapañña 1990:102)
Rolmo: suuret symbaalit, joissa on iso keskuskuhmu, lyödään vertikaalisesti, käytetään raivoisien jumaluuksien rituaaleissa, alku- ja loppumerkin antamisessa (Gothóni-Māhapañña 1990:102). Nimi tarkoittaa myös yleensä musiikkia ja soittimia; symbaaleja soittaa rituaalia johtava munkki.
Silnyen: symbaalit, joissa on pieni keskuskuhmu, lyödään horisontaalisesti, käytetään rauhallisten meditaatiojumaluuksien seremonioissa. (Gothóni-Māhapañña 1990:102)
Tingshag: pienet symbaalit kutsuvat nälkäisiä henkiä uhrialttarille ja saattelemaan vainajien harhailua bardossa. Läpitunkeva hopeankirkas ja kauan kestävä ääni saadaan aikaan valamalla soitin erityisestä kellometalliseoksesta. (Gothóni-Māhapañña 1990:102)