Tiglatpileser III
 |
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: lähteet, kappalejako, tekstin kulku |
Tiglatpileser III oli muinaisen Assyrian kuningas vuosina 745–727 eaa. Hän oli luultavasti vallananastaja, joka kuulostaakseen uskottavammalta otti vanhan kuuluisan hallitsijanimen.
Tiglatpileser aloitti Assyrian valtapiirin laajentamisen. Hänestä voidaan katsoa alkaneen Assyrian toisen suurvaltakauden. Pian valtaannousunsa jälkeen hän valloitti Urartun (nykyisessä Armeniassa). Lisäksi hän kävi sotaa Juudaa vastaan, josta on maininta Aikakirjoissa. Hän myös alisti Babylonian Assyrian vallan alle.
Tiglatpileser IIIMuokkaa
Assyrian armeija huolsi itseään muun muassa ryöstämällä muita maita. Kuningas Assur-Nirari V ei tehnyt sotaretkiä, mikä nosti kaappauksen avulla Tiglatpileser III:n valtaan. Hän väitti olevansa iäkkään kuninkaan poika.[1] Tiglatpileser järjesti Assyrian valtion uudestaan. Hän oti suurilta kaupungeilta, muun muassa Assurilta ja Harranilta pois vapautuksen veronmaksusta, ja määräsi myös Assurin asukkaat armeijaan. Isojen temppelien etuoikeudet hävisivät.
Maa jaettiin kuvernöörien hallitsemiin piireihin, ja melkein itsenäiset maakunnat lakkautettiin. Armeija aseistettiin paremmin. Urartun kuningas Sardur III:a tukivat Pohjois-Syyrian Malatia, Gurkum, Kummukh (Kommagene?) ja myös Bit Agushin aramealaisten johtama valtio Karkemishin luonaispuolella Arpadin seuduilla.
Tiglatpileser III voitti Urfan luona käydyn taistelun Sardurin johtamaa Urartua vastaan. Sardur pakeni Tuspaan, jossa hänen murhattiin. Assyria ei saanut Tuspaa vallattua. Sen jälkeen Tiglatpileser III hyökkäsi Bit Agusia vastaan Arpadissa. Tiglatpileser keräsi veroa Syyrian kuninkailta, ja kukistettuaan Hamatin levottomuudet laajensi Assyrian Issoksen lahden rannoille. Damaskoksen Rezin, arabi Zabibe ja Israelin Menahem suostuivat Assyrian vasalleiksi, mutta pian Israel liittoutui Damaskoksen kanssa kapinaan Assyriaa vastaan. Juudan Aahas ei lähtenyt kapinaan mukaan, vaan asettui Assyrian puolelle. Assyria valtasi 732 eaa. Damaskoksen ja Rezin kuoli. Israelissa Hoosea tappoi kuningas Pekahin, ja hänestä tuli Assyrian vasallikuningas. Assyria valtasi filistealaisten kaupungit, joita hallitsi kuningas Hanno.
Syyriassa aramealaiset kapinoivat. Keski-Mesopotamiaan tehtiin sotaretkiä ja sieltä siirrettiin väestöä pois. Babylonian Nabunassir oli voimaton maaseudun aramealaisia vastaan ja hänen poikansa kukistui aramealaisten kaapatessa vallan. Aramealaiset sotivat melko taitavasti Assyriaa vastaan, joka kuitenkin voitti Babylonian kolmessa vuodessa. Hän pani jopa Etelä-Babylonian Marodak-Baladanin johtaman Bit-Jakimin heimon verolle. Tigletpileser otti Babyloniassa hallisijanimen Pulu ja pyrki säilyttämään Babylonin kulttimenot, jotteivat papit yllyttäisi kansaa kapinaan.
LähteetMuokkaa
- ↑ Ihmisen tarina, suuri maailmanhistoria, osa 1, kirjayhtymä 1971, sivu 468-
| Edeltäjä: Assur-Nirari V |
Assyrian kuningas 745–727 eaa. |
Seuraaja: Salmanassar V |