Thorvald Lammers
Thorvald Amund Lammers (15. tammikuuta 1841 Modum – 8. helmikuuta 1922 Aker) oli norjalainen säveltäjä, kuoronjohtaja ja oopperalaulaja, äänialaltaan baritoni.[1]
Lammers opiskeli oikeustiedettä silloisessa Christianiassa ja sai sikäläisestä yliopistosta kandidaatin arvon vuonna 1865. Hän alkoi omistautua kasvavassa määrin musiikille; laulua hänelle opettivat Fritz Arlberg Tukholmassa vuonna 1870 ja Francesco Lamperti Milanossa vuonna 1871. Lammers teki ensiesiintymisensä Christianian teatterissa vuonna 1873 Oroverson roolissa Vincenzo Bellinin oopperassa Norma. Hän työskenteli teatterissa vuosina 1874–1877. Vuonna 1879 hän perusti oratoriokuoron Korforeningen (vuodesta 1902 Cæciliaforeningen), jota hän johti vuoteen 1909 saakka. Lammersille myönnettiin vuonna 1899 valtion taiteilijapalkka.[1]
1890-luvulla Lammers alkoi aktiivisesti edistää norjalaisen kansanmusiikin tuntemusta. Sitä hän myös esitti useissa konserteissa, osaksi vaimonsa Mally Lammersin (o.s. Sars) kanssa.[1]
Lammersin sävellyksiin kuuluu muun muassa oratorio Fred Bjørnstjerne Bjørnsonin sanoihin (1922) ja useita lauluja. Vuonna 1912 Lammers julkaisi kirjan Store musikere. Hänet ja hänen vaimonsa on haudattu Vår Frelsers gravlundiin Osloon.[1]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d Thorvald Lammers Store norske leksikon