Thomas Becket

Pyhä Thomas Becket (21. joulukuuta noin 111829. joulukuuta 1170) oli englantilainen kirkonmies, joka toimi Canterburyn arkkipiispana vuosina 1162–1170. Surmatuksi joutunut Becket kanonisoitiin pyhäksi vuonna 1173.[1]

Varhaisin tunnettu kuvaus Thomas Becketin murhasta, Canterburyn katedraalista.

Becketillä oli pitkä ja ongelmallinen suhde Englannin kuninkaaseen Henrik II:seen. Tämä koitui lopulta Becketin kuolemaksi, sillä hän ei voinut hyväksyä maallisen kuninkaan ylivaltaa kirkon asioissa. Hän lähti vuonna 1164 maanpakoon Ranskaan, mutta palasi 1170. Saman vuoden joulukuussa neljä ritaria, jotka uskoivat noudattavansa kuninkaan toivetta, surmasi hänet Canterburyn katedraalissa.[2]

Murhaajat pakenivat Hugh de Morvillen hallitsemaan Knaresboroughin linnaan, josta he valmistautuivat siirtymään Skotlantiin. Ilmeisesti Henrik otti vastuun teosta, koska ei käskenyt pidättää ritareita. He matkustivat Roomaan tapaamaan paavia, joka rangaistukseksi määräsi heidät 14 vuoden ristiretkelle Pyhään maahan.[3]

KuolemaMuokkaa

Kesäkuussa 1170, Yorkin arkkipiispa Roger de Pont L'Évêque, Lontoon piispa Gilbert Foliot ja Salisburyn piispa Josceline de Bohon kruunasivat kruununperillisen, Henrik Nuoren Yorkissa. Tämä oli rikkomus Canterburyn kruunausetuoikeutta vastaan, joten marraskuussa 1170 Becket ekskommunikoi kaikki kolme.[4]

Kuultuaan Becketin teosta, Henrikin kerrotaan lausuneen jotain, jonka hänen alaisensa olivat tulkinneet toiveeksi, että Becket tapettaisiin.[5] Kuninkaan tarkat sanat ovat jääneet epäselväksi ja niistä kerrotaan useita eri versioita.[6] Yleisimmin siteeratut sanat, kertoman mukaan, ovat: "Will no one rid me of this turbulent priest?" (Eikö kukaan vapauta minua tästä riehuvasta papista?),[7] mutta historioitsija Simon Schaman mukaan tämä sitaatti on virheellinen. Hän uskoo aikalaiselämänkerturin Edward Grimin latinankieliseen kertomukseen, jonka mukaan sanat olivat: "What miserable drones and traitors have I nourished and brought up in my household, who let their lord be treated with such shameful contempt by a low-born cleric?"[8] (Mitä surkeita kuhnureita ja pettureita minä olen ruokkinut ja kasvattanut taloudessani, jotka antavat alhaisen kirkonmiehen kohdella herraansa tällaisella häpeällisellä paheksunnalla?) Viihdekulttuuriin on päätynyt useita eri muotoiluja.

Mitä tahansa Henrik sanoikaan, se tulkittiin kuninkaalliseksi käskyksi ja neljä ritaria,[5] Reginald FitzUrse, Hugh de Morville, William de Tracy sekä Richard le Breton,[9] lähtivät matkaan kohtaamaan Canterburyn arkkipiispaa.

29. joulukuuta 1170 he saapuivat Canterburyyn. Munkki Gervase of Canterburyn ja silminnäkijä Edward Grimin kuvausten mukaan he asettivat aseensa puun alle, tuomiokirkon ulkopuolelle ja piilottivat haarniskansa viittojen alle, ennen kuin kävivät sisään haastamaan Becketiä. Ritarit kertoivat Becketille, että hänen tuli mennä Winchesteriin selittämään toimintaansa, mutta Becket kieltäytyi. Vasta Becketin kieltäydyttyä myöntymään kuninkaan tahtoon, he noutivat aseensa ja ryntäsivät sisään tappaakseen.[10] Tällä välin Becket siirtyi pääsaliin iltajumalanpalvelukseen. Muut munkit yrittivät teljetä itsensä turvaan, mutta Becket sanoi heille, ettei rukousten kodista sovi tehdä linnoitusta, komentaen heitä avaamaan teljetyt ovat.

Ritarit juoksivat huoneeseen, miekat paljastettuina, sanoen: "Missä on Thomas Becket, kuninkaan ja maan petturi?!" Kohdatessaan heidät, Becket sanoi: "Minä en ole mikään petturi ja olen valmis kuolemaan." Yksi ritareista tarttui häneen ja yritti viedä häntä ulos, mutta Becket tarttui pylvääseen ja kumarsi päätänsä tehdäkseen sovun Jumalan kanssa.lähde?

On olemassa useita aikalaiskertomuksia siitä, mitä seuraavaksi tapahtui. Huomionarvoisimpia on hyökkäyksessä loukkaantuneen Grimin kertomus, joka kertoo mm. seuraavaa:

»...tuo jumalaton ritari... yllättäen kävi hänen päälleen ja leikkasi irti hänen päälakensa, joka mirhalla oli vihitty Jumalalle... Sitten toisen iskun päähänsä saatuaan, hän seisoi järkkymättä, mutta kolmannella iskulla marttyyri kaatui polvilleen ja kyynärpäilleen, antautuen eläväksi uhriksi, lausuen hiljaisella äänellä: "Jeesuksen nimeen ja kirkkoa suojellakseni olen valmis kuolemaan." Mutta kolmas ritari iski syvän haavan kaatuneeseen; Tällä iskulla... hänen päälakensa, joka oli irtain, putosi hänen päästään niin, että veri värjäytyi valkoiseksi hänen aivoistaan, eikä vähäisemmin hänen aivonsa värjäytyivät punaiseksi verestä; se purppuroi kirkon olemuksen... Viides – ei ritari, vaan kirkonmies, joka oli saapunut ritarien kanssa... asetti jalkansa pyhän papin ja arvon marttyyrin niskalle ja (tätä on hirvittävä sanoa) levitti aivot verisinä pitkin lattiaa, sanoen muille: "Voimme lähteä täältä, ritarit, hän ei nouse enää."[11]»

PerintöMuokkaa

Becketin elämästä on kirjoitettu paljon kaunokirjallisuutta, mm. T. S. Eliot teki näytelmän Murha katedraalissa, ja Jean Anouilh näytelmän Becket, jonka filmatisoinnissa esiintyivät Richard Burton ja Peter O'Toole.[12][13] Geoffrey Chaucerin Canterburyn tarinoita kertoo pyhiinvaeltajien matkasta Becketin haudalle.

Becketille omistettuja kirkkoja on Widcombessa[14], Capelissa[15] ja Oxfordissa[16]. Portsmouthissa, Southsean kaupunginosassa, on yhä Pyhälle Thomas Beckettille nimetty hautausmaa.

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. St. Thomas Becket Catholic Encyclopedia
  2. Thomas Becket (c.1120–1170) BBC History
  3. Barlow 1990, s. 257–258
  4. Warren, W.L. (1973). Henry II. Berkeley and Los Angeles, California: University of California Press, 507. ISBN 9780520034945. 
  5. a b Huscroft Ruling England p. 194
  6. Warren Henry II p. 508
  7. Knowles Oxford Dictionary of Quotations p. 370
  8. Schama History of Britain p. 142
  9. Barlow "Becket, Thomas (1120?–1170)" Oxford Dictionary of National Biography
  10. Stanley Historical Memorials of Canterbury pp. 53–55
  11. Lee This Sceptred Isle p. 97
  12. Murder in the Cathedral Google Books
  13. Becket (1964) Adaptation of Drama by Anouilh Opens NY Times
  14. Church of St Thomas A Becket English Heritage. Viitattu 10.5.2012. (englanniksi)
  15. Church of St Thomas a Becket, Capel, Kent The Churches Conservation Trust. Viitattu 10.5.2012. (englanniksi)
  16. Oxford, St Thomas the Martyr, Oxford A Church Near You. Viitattu 10.5.2012. (englanniksi)

Aiheesta muuallaMuokkaa


  Edeltäjä:
Theobald
Canterburyn arkkipiispa
1162–1170
Seuraaja:
Roger de Bailleul
Tämä pappiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.