Theodosia
Theodosia (m.kreik. Θεοδοσία) eli Ardabda (Ἀρδάβδα) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Taurikessa Skyytiassa, nykyisellä Krimin niemimaalla Ukrainassa.[1][2][3] Se sijaitsi nykyisen Feodosijan kaupungin paikalla.[4][5][6]
Theodosia | |
---|---|
Θεοδοσία | |
Sijainti | |
Theodosia |
|
Koordinaatit | |
Valtio | Ukraina (mieh.) |
Paikkakunta | Feodosija, Krim |
Historia | |
Tyyppi | kaupunki |
Ajanjakso | n. 550/500 eaa.– |
Kulttuuri | antiikki |
Valtakunta |
Bosporoksen valtakunta Rooman valtakunta Bysantin valtakunta |
Alue | Taurike, Skyytia |
Maantiede
muokkaaTheodosian kaupunki sijaitsi Tauriken eli Taurien Khersonesoksen etelärannikolla. Sen kaupunkikukkulana toimi Karantinnaian kukkula nykyisen Feodosijan kaupungin länsipuolella. Kaupungilla oli suuri satama, johon sanotaan mahtuneen 100 laivaa.[2][3][7] Theodosian kaupunkivaltion hallussa ollut alue oli suhteellisen pienikokoinen, ja sen kooksi on arvioitu alle 25 neliökilometriä. Kaupungin ympäristö oli hedelmällistä maaperää.[1]
Historia
muokkaaTheodosia oli kreikkalainen siirtokunta, jonka perustivat Joonian Miletoksesta tulleet asuttajat arkaaisella kaudella noin vuonna 550–500 eaa.[2][3] Sen paikalla saattoi olla varhaisempi paikallisten taurien asutus.[2] Myöhemminkin kaupungin väestö koostui osaksi kreikkalaisista ja osaksi paikallisesta ei-kreikkalaisesta väestöstä.[1] Paikallisella kielellä kaupunki tunnettiin nimellä Ardabda, jonka sanottiin merkitsevän ”Seitsemää jumalaa”.[3] Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymiä Theodosieus (Θεοδοσιεύς).[1]
Theodosia kukoisti viljanviennin ansiosta.[3][8] 400-luvulla eaa. kaupunki vastusti Pantikapaionia ja Bosporoksen valtakuntaan liittymistä. 300-luvulla eaa. se kuitenkin tuli osaksi Bosporoksen valtakuntaa, ja kuului tämän jälkeen Pantikapaionin alaisuuteen.[1][2] Kaupunki löi omaa hopearahaa 430-luvulla eaa. ja pronssirahaa 300-luvulla eaa.[1][9] Theodosian suurinta kukoistusaikaa olivat 300- ja 200-luvut eaa., mutta se kärsi tämän jälkeen Bosporoksen valtakunnan ja skyyttien välisistä sodista sekä orjien kapinoinnista ja taantui. Mithridates VI kukisti kapinan ja sai Theodosian valtaansa. Myöhemmin kaupunki kapinoi häntä vastaan.[2]
Kaupunki vaikuttaa raunioituneen roomalaisella kaudella Arrianoksen aikaan 100-luvulle jaa. tultaessa. Sen nimi esiintyy silti myös myöhemmissä lähteissä,[3][10] ja se vaikuttaa elpyneen 200-luvulle jaa. tultaessa. Kaupunki oli olemassa vielä varhaisella bysanttilaisella kaudella. Myöhempinä aikoina se tunnettiin nimellä Kafa (Κάφα, lat. Capha).[3][11] Ravennan kosmografiassa kaupunki esiintyy nimellä Theodosiopolis.[3][12]
Rakennukset ja löydökset
muokkaaTheodosia tunnetaan arkeologisesti vain huonosti. Löytöihin lukeutuu joidenkin rakennusten jäänteitä sekä muun muassa nekropolis eli hauta-alue, jonka haudat ajoittuvat 400–300-luvuille eaa. Suurin osa löydetyistä raunioista on peräisin keskiaikaisesta kaupungista.[1][2]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c d e f g Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”707. Theodosia”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. (An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation) Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1
- ↑ a b c d e f g Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”THEODOSIA Bosporus”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h Smith, William: ”Theodosia”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Theodosia Pleiades. Viitattu 1.11.2022.
- ↑ Theodosia (Crimea) 19 Feodosiya - Θεοδοσία ToposText. Viitattu 1.11.2022.
- ↑ ”87 I2 Theodosia”, Barrington Atlas of the Greek and Roman World. Princeton University Press, 2000. ISBN 978-0691031699
- ↑ Klaudios Ptolemaios: Geografia 3.6.3; Strabon: Geografika 7.309; Arrianos: Mustanmeren periplus s. 20.
- ↑ Demosthenes: Leptinestä vastaan 33 (20.33).
- ↑ Hansen, Mogens Herman: Index of characteristics that indicate polis status of 541 communities not explicitly called polis in Archaic and/or Classical sources Copenhagen Polis Centre. Arkistoitu 24.7.2011. Viitattu 4.10.2021.
- ↑ Polyainos: Strategemata 5.23; Ammianus Marcellinus: Res gestae 22.8.36; Orosius: Historiae adversus paganos 1.2; Stefanos Byzantionlainen: Ethnika, .
- ↑ Konstantinos Porfyrogennitos: De administrando imperio 100.5, 100.43.
- ↑ Ravennan kosmografia 4.3, 5.11.