Theodor Brofeldt
Henrik Gustaf Theodor Brofeldt (14. maaliskuuta 1837 Jaakkima – 4. helmikuuta 1914 Iisalmi) oli suomalainen pappi ja kirjailija Juhani Ahon isä.[1][2]
Brofeldtin vanhemmat olivat kappalainen, varapastori Petter Johan Fredrik Brofeldt ja Margaretha Charlotta Mechelin. Hän pääsi ylioppilaaksi Kuopion lukiosta 1856 ja suoritti Helsingin yliopistossa teologian erotutkinnon 1858. Brofeldt vihittiin papiksi 1859.[2]
Brofeldt aloitti virkauransa Lapinlahdella kappalaisen apulaisena mutta toimi sittemmin Iisalmen emäseurakunnan kirkkoherrana 1883–1914. Hän oli myös tuomiokapitulin asessorina ja hän sai rovastin arvon 1888.[1][2]
Theodor Brofeldt oli naimisissa 1860–1899 Karolina Fredrika Emelie Snellmanin (k. 1899) kanssa, ja he saivat kymmenen lasta joista vanhin oli Juhani Aho.[1] Brofeltit olivat herännäisiä, mutta Theodor Brofeldt läheni myöhemmin beckiläisyyttä.[3] Brofeldt meni 1901 toisen kerran naimisiin kansakoulunopettaja Hanna Emilia Wartiaisen kanssa.[2]
Teoksia
muokkaaNimellä H. G. Th. Brofeldt:
- Saarnoja. Otava 1917
Lapset
muokkaa- Johannes (Juhani Aho), 11.9.1861–8.8.1921
- Lyydi, 1862–1949, pappilan mamselli
- Pekka, 1864–1945, toimittaja, kirjailija, saarnaaja
- Kalle (Kalle Aho), 1865–1936, opettaja, johtaja, toimittaja, valtiopäivämies
- Theodor, 1867–1946, henkikirjuri, lääninrahastonhoitaja
- Elli Hirvensalo, 1870–1952, seminaarinopettaja
- Miili, 1872–1882
- Joel, 1874–1896
- Hanna, 1876–1891
- Alma Lescelius, 1879–1970, opettaja, puutarhuri, ruustinna
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c Theodor Brofeldt (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b c d BROFELDT Henrik Gustaf Theodor. Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu.
- ↑ Marko Vanhanen: Marko Vanhanen. Maan hiljaiset : Juhani Ahon kuvaus herännäisyydestä novellikokoelmassa Heränneitä. Pro Gradu. s. 4
Kirjallisuutta
muokkaa- Olavi Tarvainen : Savolainen sielunpaimen : muistelmia rovasti H. G. Th. Brofeldtista. WSOY 1951, 3. painos 1962