Oz (yhtye)
Oz on suomalainen heavy metal -yhtye. Nakkilalassa perustettu yhtye tunnetaan erityisesti vuonna 1983 julkaistusta Fire in the Brain -albumistaan sekä seuraavana vuonna ilmestyneeltä Turn the Cross Upside Down -EP:stä. Yhtye mainitaan monissa yhteyksissä virheellisesti ruotsalaiseksi, koska yhtye piti Tukholmaa majapaikkanaan 1980-luvulla.
| Oz | |
|---|---|
| Tiedot | |
| Toiminnassa | 1977– |
| Tyylilaji | heavy metal |
| Kotipaikka | Nakkila, Suomi |
| Laulukieli | englanti |
| Jäsenet |
Vince Kojvula, laulu |
| Levy-yhtiö | |
| Aiheesta muualla | |
| www.ozofficial.com | |
Historia muokkaa
1977–1991 muokkaa
1970-luvun lopulla perustettu yhtye julkaisi ensimmäisen albuminsa The Oz vuonna 1982. Bändin jäsenet tuolloin olivat laulaja Eero Hämäläinen, kitaristi Kari Elo, basisti Tauno Vajavaara ja rumpali Pekka Mark. Albumin myötä yhtye keikkaili ahkerasti ja yhtyeen lavarakennelma ja PA olivat Suomen isoimpia tuohon aikaan koostuen muun muassa lukuisista Marshall-kaapeista ja tappovälineistä ja lisäksi yhtyeen keikat päättyivät monesti kaaokseen.[1] Levyn julkaisun jälkeen Oz esiintyi myös televisiossa TV2:n Iltatähti-ohjelmassa.[2]
Vuonna 1983 yhtye vaihtoi paria soittajaa ja muutti Ruotsiin paremman suosion toivossa ja lisäksi yhtyeen levy-yhtiö Tyfon Grammofon oli ruotsalainen, mikä helpotti muuttoa.[3] Elo ja Vajavaara saivat lähteä ja tilalle tulivat kitaristit, taiteilijanimistään huolimatta suomalaiset[1] Speedy Foxx ja Spooky Wolff (entinen jäsen yhtyeessä Noitawaimo), sekä basisti Jukka Homi (nyk. Jukka Lewis), josta tuli yhtyeen pääsäveltäjä. Samana vuonna julkaistu Fire In The Brain -albumi saikin suosiota hienojen sävellysten ansiosta. Yhtyeen imago ja musiikki oli muuttunut raskaammaksi ja vaikutteita oli otettu muun muassa Acceptilta ja Judas Priestilta. Sen lisäksi yhtyeen jäsenet olivat ottaneet käyttöön englanninkieliset taiteilijanimet. Laulaja Hämäläisestä tuli Ape De Martinez (vaihtoehtoisesti Ape De Martini) ja rumpali Pekka Markista Mark Ruffneck. Jukka Homi tunnettiin tästä lähtien nimellä Jay C. Blade. Fire In The Brain julkaistiin myös aina Pohjois-Amerikkaa ja Japania myöten. Pienen menestyksen myötä yhtye pääsi suuren RCA-levy-yhtiön listoille.
Vuonna 1984 julkaistu EP Turn The Cross Upside Down aiheutti hämmennystä yhtyeen keskuudessa. Legendan mukaan EP:stä saatu rojaltisumma oli 666 kruunua, [4] jonka jälkeen basisti Jay C. Blade lopetti saatanallisista aiheista kirjoittamisen.[4] Myöhemmin samana vuonna julkaistiin kolmas albumi III Warning, joka kärsi huonosta tuotannosta tuottajan ollessa eri linjoilla yhtyeen kanssa.[5] Albumin julkaisun jälkeen yhtye sai kutsun tulla lämmittely-yhtyeeksi Venomin Amerikankiertueelle, mutta homma kariutui yhtyeen amerikkalaismanagerin ja levy-yhtiön sotkuihin.[5]
Vuonna 1986 Oz julkaisi vielä hyviä arvosteluja saaneen Decibel Storm -albumin, joka herätti kiinnostusta amerikkalaisessa Atlantic Recordsissa.[5] Lupauksista huolimatta sopimusta ei syntynyt ja yhtye hajosi 1987 jäsenten kyllästyttyä menestyksen puutteeseen.[5]
Vuonna 1990 Oz kokoontui kahta jäsentä lukuun ottamatta täysin uudella kokoonpanolla ja teki albumin Roll The Dice (1991). Paluu jäi kuitenkin lyhyeksi, sillä uudet musiikkisuuntaukset hallitsivat musiikkimarkkinoita eikä klassinen heavy metal ollut enää juurikaan valtavirtaa. Yhtyeen jäsenistä Ape De Martinez jatkoi esiintymisiä ruotsalaisissa yhtyeissä ja rumpali Mark Ruffneck kouluttautui kemian tohtoriksi. Basisti Jay C. Blade muutti 1980-luvun lopulla Yhdysvaltoihin ja soitti siellä eri yhtyeissä, kunnes palasi Suomeen ja liittyi Yö-yhtyeeseen basistiksi 1990-luvun lopussa.
Paluu (2010–) muokkaa
Vuonna 2010 Oz kokoontui uudelleen. Yhtyeen kokoonpano vahvistui comebackin myötä Popedan kitaristilla Costello Hautamäellä, sekä Yössä ja Popedassa niin ikään kitaroineella Markku Petanderilla. Vanhoina jäseninä jatkoivat Ape De Martini, Jay C. Blade ja Mark Ruffneck. Uusi kokoonpano levytti albumin Burning Leather (työnimeltään Greatest Blitz), joka sisältää vanhojen Oz-kappaleiden uudelleennauhoituksia sekä muutaman uuden kappaleen. Se julkaistiin marraskuussa 2011.[6][7]
Hautamäki ja Petander jättivät yhtyeen pian sen paluun jälkeen ja heidät korvasivat kiertueilla Michel Santunione ja John Berg.[8] Yhtyeen alkuperäislaulaja Ape De Martini lähti yhtyeestä vuonna 2016 ja hänen tilalleen tuli porilainen Vince Koivula.[9] Yhtyeen toisella paluun jälkeen tehdyllä levyllä Transition State (2017) kitaroita soittavat Johnny Cross ja Juzzy Kangas, basistina toimii vuonna 2013 lähteneen Jay C. Bladen korvannut Peppi Peltola.[10][11][12]
Nykyinen kokoonpano muokkaa
- Vince Kojvula – laulu
- Juzzy Kangas – kitara
- Johnny Gross – kitara
- Peppi Peltola – basso
- Mark Ruffneck – rummut
Entiset jäsenet muokkaa
- Kari Elo – kitara (1982)
- Tauno Vajavaara – basso (1982)
- Esa Niva – kitara (1982–1983)
- Spooky Wolff – kitara (1983–1987)
- Speedy Foxx – kitara (1983–1987)
- Tobbe Moen – basso (1990)
- Michael Lundholm – kitara (1990–1991)
- Fredrik Thörnholm – basso (1990–1991)
- Jörgen Schelander – kosketinsoittimet (1990–1991)
- Ape De Martinez (Eero Hämäläinen) – laulu
- Jay C. Blade (Jukka Lewis) – basso, laulu
- Michel Santunione – kitara (live)
- John Berg – kitara (live)
- Costello Hautamäki – kitara
- Markku Petander – kitara
Diskografia muokkaa
Studioalbumit muokkaa
- The Oz (julkaistu myös nimellä Hey You / Heavy Metal Heroes, 1982)
- Fire In The Brain (1983)
- III Warning (1984)
- Decibel Storm (1986)
- Roll The Dice (1991)
- Burning Leather (2011)
- Transition State (2017)
- Forced Commandments (2020)
Singlet ja EP:t muokkaa
- Second-Hand Lady / Rather Knight (1982)
- Turn The Cross Upside Down (1984)
Kokoelmilla muokkaa
- Scandinavian Metal Attack (1984)
- Scandinavian Metal Attack II (1985)
- The Power Of Metal Hammer (1986)
Aiheesta muualla muokkaa
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Artikkeli Soundi-lehdessä, joulukuu 1986.
- ↑ http://www.thirdwarning.com/videos.htm Video esiintymisestä Iltatähti-ohjelmassa vuodelta 1982.
- ↑ http://www.karppanen.fi/likaisetlegendat/sivut/bio/jukka.htm (Arkistoitu – Internet Archive) Jukka Lewisin bio Yö-yhtyeen kotisivuilla.
- ↑ a b http://www.thirdwarning.com/int_isten.htm Jay C. Bladen haastattelu vuodelta 2002
- ↑ a b c d http://www.thirdwarning.com/press_clips.htm Artikkeli Inferno-lehdessä 2009
- ↑ Ville Krannila: OZ - Burning Leather (2011) Metalliluola. 17.9.2014. Viitattu 18.7.2019.
- ↑ Sveriges Radio: Uutta hevirokkia legendaariselta OZ-yhtyeeltä - Sisuradio sverigesradio.se. Viitattu 18.7.2019.
- ↑ OZ Sue.fi. Arkistoitu 18.7.2019. Viitattu 18.7.2019.
- ↑ Aili Viitanen: Heavy Profile - Haastattelussa OZ-yhtyeen Mark Ruffneck Heavy Profile. 7.11.2018. Viitattu 18.7.2019. (englanniksi)
- ↑ Tomi Nousiainen-Gunnar: OZ - Transition State (2017) Metalliluola. 31.10.2017. Viitattu 18.7.2019.
- ↑ Smurph24601: Metal-Temple.com :: Oz - Transition State (CD Review) www.metal-temple.com. Viitattu 18.7.2019. (englanniksi)
- ↑ Oz - Encyclopaedia Metallum: The Metal Archives www.metal-archives.com. Viitattu 18.7.2019.