Teemasivu:Sotahistoria

Thukydides taas ryhtyi keräämään aineistoa kirjoittaakseen peloponnesolaissodan historian, koska:»..., jotta selviäisi, mistä syystä he [helleenit ja barbaarit] ovat joutuneet sotiin toistensa kanssa.»
Valmis teos Peloponnesolaissota teki hänestä tieteellisen historiankirjoituksen isän.»aavisti sen tulevan siihenastisia sotia tärkeämmäksi ja merkillisemmäksi.»
Terminä suomenkielen sana sotahistoria on kapea-alainen, ja muualla maailmassa onkin käytössä esimerkiksi seuraavanlaisia termejä: engl. military history, ransk. l'histoire militaire, saks. Militärgeschichte, ruots. militärhistoria... Suomenkielessä ei kuitenkaan ole näille vakiintunutta käännöstä, sillä ne tarkoittavat kaiken sotaan liittyvän historiallista tutkimusta. Varsinaisen sotahistorian tapahtumien, siis sotien ja taisteluiden, lisäksi mukaan tulevat esimerkiksi sodankäynnin historia, sotalaitoshistoria ja sotilashistoria.
Suositeltu sisältö
Breitenfeldin ensimmäinen taistelu
Britannian hyökkäys Etiopiaan 1868
Bysantin–sassanidien sota (527–532)
Liinahamarin ja Kirkkoniemen pommitukset 1941
Luettelo Makedonian kuninkaista
Rooman–Parthian sota (40 eaa.–33 eaa.)
Saksan uhkavaatimus Liettualle 1939
Suomen armeijan ulkomaalaiset vapaaehtoiset talvisodassa
Suomen ja Saksan sotilasyhteistyö 1940–1941
Suomen ulkomailta hankkima sotamateriaali välirauhan aikana
Tanskalaisten ristiretki Jerusalemiin
Tornion valtauksen panttivangit
Vakoilu Yhdysvaltain sisällissodassa
Venäjän hyökkäys Hivaan 1839–1840
Venäjän–Turkin sota (1710–1711)
Miten voit auttaa
Voit myös laajentaa sotaan tai sotilaisiin liittyviä lyhyitä artikkeleita ja osallistua sodankäynnin wikiprojektiin.
Henkilöpoiminta
Josif Stalin (18. joulukuuta 1878 – 5. maaliskuuta 1953) oli bolševikkivallankumouksellinen, Neuvostoliiton kommunistisen puolueen ensimmäinen pääsihteeri (1922–1953) ja Vladimir Leninin seuraaja Neuvostoliiton johdossa.
Stalin ei milloinkaan pitänyt hallussaan maan korkeinta virkaa, mutta tosiasiassa hänellä oli diktaattorin valtuudet. Stalinin hallinnon alkua leimasivat suuret yhteiskunnalliset mullistukset, kuten pakkokollektivisointi ja vanhoja bolševikkeja vastaan aloitetut proskriptiot.
Inhimillisten uhrausten hinnalla Neuvostoliitosta kehittyi teollistunut supervalta, maailmanlaajuinen sotilasmahti ja avaruusajan tiennäyttäjä. Jaltan konferenssissa hän piirsi toisen maailmansodan jälkeisen Euroopan rajat, jolloin hänen valtapiiriinsä joutuivat myös puna-armeijan valloittamat alueet itäisessä ja keskisessä Euroopassa. Kuollessaan 1953 hän oli kansansa palvoma johtaja, mutta hänen jälkeensä hänen hallintonsa rikokset ja henkilökultti tuomittiin Nikita Hruštšovin käynnistämässä destalinisointikampanjassa.
Lainaus sotahistoriasta
” | Sota on väkivaltaista toimintaa, jonka tarkoitus on pakottaa vastustaja toteuttamaan meidän tahtomme. | ” |
—Carl von Clausewitz, Sodasta ja sodankäynnistä[1]— |