Tauno Järnefelt
Armas Tauno Juhana Järnefelt (10. lokakuuta 1867 Kitee – 24. toukokuuta 1938 Helsinki) oli suomalainen korkeimman oikeuden oikeusneuvos ja valtiopäivämies.[1][2]
Järnefeltin vanhemmat olivat kihlakunnantuomari Gustaf Johan Järnefelt (1823–1883) ja Amalia Christina Seitz. Hän pääsi ylioppilaaksi 1887 Helsingin alkeisopistosta ja valmistui Helsingin yliopistosta filosofian kandidaatiksi ja maisteriksi 1890 sekä molempien oikeuksien kandidaatiksi 1894. Järnefelt sai varatuomarin arvon 1896.[1][3]
Järnefelt oli Tampereen kaupunginvaltuuston sihteerinä vuodesta 1903, nuorempana oikeusneuvosmiehenä Tampereella vuodesta 1905 ja rikosasiain notaarina Helsingissä vuodesta 1907. Hän oli senaatin oikeusosastolla kanslistina vuodesta 1908, protokollasihteerinä vuodesta 1914 ja vanhempana oikeussihteerinä vuodesta 1918. Hän toimi korkeimman oikeuden apujäsenenä vuodesta 1926, Helsingin yliopiston asiamiehenä 1918–1933 ja korkeimman oikeuden jäsenenä ja oikeusneuvoksena 1930–1937.[1][2]
Järnefelt oli aatelissäädyssä sukunsa edustaja valtiopäivillä 1897[4], 1899, 1900, 1904–1905[5] ja 1905–1906.[2]
Järnefelt oli naimisissa vuodesta 1900 Ebba Margaretha Schaumanin (1875–1949) kanssa. Heidän poikansa oli Helsingin yliopiston tähtitieteen professori Gustaf Järnefelt.[1][6]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899
- ↑ a b c Aikalaiskirja 1934
- ↑ Yrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Gustaf Johan Järnefelt. Verkkojulkaisu 2005. Luettu 19.5.2018.
- ↑ Förteckning öfver Finlands till landtdagen i Helsingfors år 1897 församlade Ridderskap och Adel. Protokoll förda hos Finlands Ridderskap och Adel vid Landtdagen 1897. Tredje häftet. Helsingfors: Helsingfors Centraltryckeri, 1897, ss. 1699-1707.
- ↑ Förteckning öfver Finlands till landtdagen i Helsingfors år 1904–1905 församlade Ridderskap och Adel. Protokoll förda hos Finlands Ridderskap och Adel vid Landtdagen år 1904–1905. Andra häftet. Helsingfors: Helsingfors Centraltryckeri, 1905, ss. 795-804.
- ↑ Aikalaiskirja 1934 : Gustaf Järnefelt