Tatu Malmivaara
Arvi Taneli (Tatu) Malmivaara (29. huhtikuuta 1908 Lapua – 8. helmikuuta 1987 Helsinki) oli suomalainen pappi, upseeri, uskonnon opettaja, kansanedustaja ja rehtori.
| Tatu Malmivaara | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 29. huhtikuuta 1908 Lapua |
| Kuollut | 8. helmikuuta 1987 (78 vuotta) Helsinki |
| Ammatti | pappi, upseeri, uskonnon opettaja, kansanedustaja, rehtori |
| Arvonimi | rovasti, kouluneuvos, majuri |
| Vanhemmat | Väinö Malmivaara ja Ellen o.s. Gummerus |
| Puoliso | Anja Irene o.s. Partanen |
| Lapset | Helena, Väinö, Marikka, Niilo-Kustaa sekä Esko |
| Sukulaiset | Niilo Kustaa Malmberg, Wilhelmi Malmivaara, Jukka Malmivaara |
| Muut tiedot | |
| Seuraaja | rehtori Hannes Kärkkäinen |
Perhe ja koulutus muokkaa
Tatu Malmivaara syntyi Karhumäen kansanopistolla Lapualla johtaja Väinö Rafael Malmivaaran ja Ellen Maria o.s. Gummeruksen perheeseen sen toiseksi vanhimpana lapsena. Koulunkäyntipaikkakuntana oli Lapua, jonka yhteiskoulusta hän pääsi ylioppilaaksi vuonna 1927. Mainittakoon, että Tatu Malmivaara oli ylioppilasvuosinaan yhdessä tulevan KOP:n pääjohtajan Matti Virkkusen kanssa oli intomielisenä ylioppilaiden Akateemisen Karjala-seuran jäsenenä käynyt tervaamassa salaa keisari Aleksanterin kuvan ja ollut vähällä tulla erotetuksi koko yliopistosta sen vuoksi. SMK (sacri ministerii kandidaatti) -tutkinnon hän suoritti vuonna 1933, sai samana vuonna pappisvihkimyksen, suoritti pastoraalitutkinnon vuonna 1943 sekä auskultoi oppikoulua varten vuonna 1947. Tatu ja Anja Irene o.s. Partanen avioituivat vuonna 1939. Vuosien mittaan perheeseen syntyi viisi lasta: Helena 1940, Väinö 1941, Marikka 1944, Niilo-Kustaa 1947 sekä Esko 1950. Kiuruvedelle Malmivaarat muuttivat vuonna 1945 ja sieltä eläkeläisinä Helsinkiin vuonna 1971.
Työ muokkaa
Isä Väinö Malmivaaralla oli pitkä kansanopistoura. Niinpä Tatu seurasi isäänsä vastaavalla alalla. Hän toimi Lapinlahdella Portaanpään kristillisen kansanopiston opettajana vuosina 1933–1935 sekä 1936–1945. Papin tehtäviä hän hoiti Kiuruvedellä vuosina 1935–1936 kirkkoherran apulaisena sekä 1945–1955 pitäjän apulaisena. Oman viran ohella Malmivaara toimi Kiuruveden yhteiskoulun rehtorina ja uskonnon opettajana vuosina 1948–1955. Tällöin alkoi koulun voimakas kehittyminen. Oma koulutalo valmistui vuonna 1950. Molempiin sotiin Malmivaara osallistui. Talvisotaan hän lähti luutnanttina ja Jatkosodasta hän palasi majurina. Majuri Tatu Malmivaara toimi Jatkosodassa Rukajärven suunnalla RaskasPsto 29:ssä 2. patterin päällikkönä. Vuonna 1955 Malmivaara lopullisesti antautui koulualalle. Hänestä tuli Kiuruveden yhteiskoulun rehtori ja uskonnon opettaja. Vuonna 1958 oppikoulusta tuli valtion kouluna yhteislyseo. Malmivaaran vakanssiksi tuli Kiuruveden yhteislyseon rehtori ja uskonnon vanhempi lehtori. Eläkkeelle hän pääsi vuonna 1971.
Luottamustehtävät muokkaa
Yhteiskunnallisesti Tatu Malmivaara vaikutti monella alueella. Kiuruveden kunnanvaltuutettuna hän oli vuosina 1957−1964, jolloin hän oli osallisena Kiuruveden sairaalan laajennushankkeessa. Malmivaara kuului Savon kristillisen kansanopiston kannatusyhdistyksen johtokuntaan (vpj), Kuopion kesäyliopiston neuvottelukuntaan, Herättäjä-yhdistyksen päätoimikuntaan, opettajaneuvostoon sekä Yksityisoppikoulujen liiton johtokuntaan. Hän oli myös Hengellisen kuukauslehden avustaja.
Vuosina 1945−1948 Malmivaara oli Kokoomuksen kansanedustajana. Hänet valittiin Kuopion läänin läntisestä vaalipiiristä ja hän työskenteli Kulkulaitos- ja Puolustusasiainvaliokunnan jäsenenä.
Kouluhallitus kutsui Malmivaaran usein tarkastajan tehtävään: hän tarkasti muita oppikouluja.
Arvonimet muokkaa
Rovastin arvon Malmivaara sai vuonna 1962 sekä kouluneuvoksen vuonna 1968.
Aiheesta muualla muokkaa
- Tatu Malmivaara Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
Lähteet muokkaa
- Suomen teologit 1982. Suomen kirkon pappisliitto, 1982.
- Kansallisen Kokoomuksen keskusarkisto
- Lauri Winbergin blogi (Arkistoitu – Internet Archive)
- Rukajärvi-keskus
- Seppo Konosen pääkirjoitus