Tattaranjoen valuma-alue
Tattaranjoen valuma-alue (vesistöaluetunnus 35.19) on Kokemäenjoen vesistössä (35) sijaitseva toisen jakovaiheen valuma-alue. Sen laskujoki on Tattaranjoki, joka yhtyy Kokemäenjoen vesistön pääuomaan Kokemäenjokeen Nakkilan Masiassa. Kokemäenjoki kuuluu yhtymäkohdassa Kokemäenjoen alaosan alueen (35.11) Ulvilan-Harjavallan alueeseen (35.112).[3][2][4]
| Tattaranjoen valuma-alue (2. jakovaihe: 35.19) |
|
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Satakunta |
| Vesistöalueen tai valuma−alueen tietoja | |
| Merialue | Itämeren valuma-alue |
| Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
| 1. jakovaihe | Kokemäenjoen alue (35.1) |
| 2. jakovaihe | Tattaranjoen valuma-alue (35.19) |
| Vesistöjako |
Tattaranjoen alue (35.191), Kurkelanojan valuma−alue (35.192), Palojoen valuma-alue (35.193). |
| Laskujoki | Tattaranjoki |
| Pääuoma | ←Rekonoja |
| Koordinaatit | |
| Mittaustietoja | |
| Valuma-alue | 138,23 km² [1] |
| Järvisyys | 0 % [1] |
| Alueen pituus | 10 km [2] |
| Alueen leveys | 20 km [2] |
| Pääuoma | 20,8 km [2][a] |
 Tattaranjoki yhtyy Kokemäenjokeen Nakkilan Masiassa |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Yleistä
muokkaaVesistöalueen sijainti
muokkaaTattaranjoen valuma-alue sijaitsee Satakunnassa pääosin Nakkilan ja Harjavallan kuntien alueilla, mutta myös hieman myös Euran Kiukaisissa ja Ulvilassa.[2] Valuma-alue on Tattaranjoen virtaussuunnassa 10 kilometriä pitkä ja 20 kilometriä leveä, ja sen pinta-ala on 138,23 neliökilometriä (tai 299,02 km² [2]). Sen järvisyys 0 %, sillä siinä ei ole luontaisia järviä.[1] Tattaranjoen valuma-alue sijaitsee Kokemäenjoen alueen (35.1) eteläreunassa. Sitä reunustaa pohjoisessa ja luoteessa Kokemäenjoen alaosan alue (35.11) ja vedenjakajan takana sijaitsee etelässä ja kaakossa Eurajoen vesistö (34) ja lounaassa Harjajuovan-Pinkjärven valuma-alue (83.027).[4][2][3]
Pääuoma
muokkaaTattaranjoen valuma-alueen pääuoman alajuoksun muodostaa Tattaranjoki ja sen yläjuoksun Rekonoja. Ne ovat valikoituneet sivuojien valuma-alueiden pinta-aloja vertaamalla. Ensimmäisen merkittävän sivu-uoman Palojoen valuma-alueen pinta-ala on 55 neliökilometriä (km²), kun Tattaranjoen yläjuoksulla on valuma-aluetta jäljellä 84 km². Tattaranjoella on siis suurempi uoma kuin Palojoella. Seuraavan sivu-uoman Kurkelanojan valuma-alue (23 km²) on puolet Tattaranjoen yläjuoksun vesistöalueesta (51 km²). Tattaranjoki alkaa haaraumasta, jossa yhtyvät Saamanoja (20 km²) ja Rekonoja (25 km²), jolloin pääuoman yläjuoksun muodostaa siksi Rekonojan haara. Se alkaa Rekontaustan länsipuolelta Ristisuolta, joka sijaitsee Punapakan itäpuolella.[5][2]
Toisinaan valitaan pääuomaksi Saamanojan haara, joka alkaa Pörönojana Hiirijärven kylästä ja yhtyy Tattaranjoeksi alempana.[6]
Vesistöalueen jako
muokkaaTattaranjoen valuma-alueen kolmannen jakovaiheen vesistöalueita ovat seuraavat kolme aluetta tai valuma-aluetta. Sisennys tarkoittaa sitä, että vesistöalue laskee tai yhtyy yläpuoliseen vesistöalueeseen. Samalle tasolle sisennetyt vesistöalueet laskevat kaikki yläpuoliseen vesistöalueeseen alajuoksulta luetellussa järjestyksessä. Pääuomaan eli vesistöreittiin kuuluvat vesistöalueiden nimet on lihavoitu [3][1]:
- Tattaranjoen alue (35.191)
- Palojoen valuma-alue (35.193)
- Kurkelanojan valuma-alue (35.192)
Pohjapato ja myllypato
muokkaaTattaranjoessa on lähellä Villilää Suomisen sillan kohdalla pohjapato, joka nostaa joen vedenpintaa Ristimäen Puosin kohdalle asti. Kukkaskosken yläosassa sijaitsee vanhan vesimyllyn raunioituja rakenteita. Ne voivat olla nousueste vaeltaville kaloille.[6]
Hydrologiaa
muokkaaJoen suurin pudotus sijaitsee Kukkaskosken ympäristössä, missä joki yhtyy Kokemäenjokeen sen korkealta törmältä alas laskien. Muualla on joen kaltevuus pieni eikä veden virtaus ole nopeaa missään. Tulvat hulahtavat uomaverkoston läpi nopeasti ja vedenpinta laskee nopeasti. Valuma-alue muodostuu lähinnä peltoalueista, jotka päästävät veden nopeasti ojiin ja uomat ovatkin muuna aikana lähes kuivillaan.[6]
Vesistöalueen rakenne
muokkaaPääuoman sivu-uomia
muokkaaTattaranjoen pääuoman sivu-uomia on kerätty alla olevaan taulukkoon. Taulukon tietojen lähteet näkyvät taulukon alla ja ne on yksilöity kunkin rivin oikeassa sarakkeessa. Rekonoja on se pääuoman latvahaara, joka muodostaa pääuoman latvan.
| Sivu-uoman nimi |
pääuoman kohta |
Etäisyys Kokemäen- joesta (km) |
Pituus (km) |
Virtaama (MQ m³/s) |
Valuma-alue (km²) |
Lähteet | |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Tattaranjoki yhtyy Kokemäenjokeen Masiassa | |||||||
| Palojoki | Pappila | 3 | 15 | 55 | 2,2,2,2,–,3 | ||
| Kurkelanoja | Tattara | 7 | 8 | 23 | 2,2,2,2,–,3 | ||
| Tuohistonoja | Tattara | 8 | 3 | 2,2,2,–,–,– | |||
| Saamanoja ja Rekonoja yhtyvät Tattaranjoeksi [7] | |||||||
| Saamanoja | Kaasanmäki | 9 | 10 | 20 | 2,2,2,2,–,3 | ||
| pelto-oja | Matomäki | 12 | 2,2,2,–,–,– | ||||
| pelto-oja | Kyllijoki | 13 | 2,2,2,–,–,– | ||||
| Rekonoja | Rekontausta | – | 15 | 2,2,2,–,–,– | |||
| Pääuoma alkaa Ristisuolta ja virtaa Rekonojana Tattaranjokeen (noin 20 kilometriä Masialta) | |||||||
Lähteet: 1 = luettu Wikipedian suomenkielisestä artikkelista, 2 = katsottu tai mitattu Karttapaikan verkkopalvelusta [4], 3 = katsottu Paikkatietoikkunasta [2]
Järviä
muokkaaTattaranjoen valuma-alueella ei enää esiinny luonnollisia järviä, sillä niitä on kuivatettu peltomaaksi, niityiksi tai lasketusta järvestä on tullut suo. Suurin järvi on ollut Leistilänjärvi, joka on kuivatettu vuodesta 1740 alkaen. Myös pienemmät Hiirijärvi ja Harolanjärvi on kuivatettu peltomaaksi ja suomaaksi. Valuma-alueella sijaitsee kuitenkin kaksi järven kokoista tekoallasta. Toinen sijaitsee Valtatien 2 ja Tampere–Pori-rautatien välissä ja toinen allas sijaitsee Sievarin teollisuusalueella. Tekoaltaat ovat teollisuuspuiston yksiköiden omistuksessa.[7]
Muita virtavesiä
muokkaaSaamanojan kolme latvahaaraa ovat Hiirijärvenoja, Pörönoja ja Haukanoja. Palojoen kanavamaista ojaa Leistilänjärven kuivatetulla peltoaukealla kutsutaan Isokanavaksi. Myös Vähäjoeksi [8] kutsuttu suurin sivu-uoma Palojoki on noin viiden kilometrin pituinen joki, joka yhtyy Tattaranjokeen Nakkilan keskustaajamassa Valtatien 2 ja Tampere–Pori-rautatien välissä. Palojoki jatkuu alajuoksuna Isokanavasta, joka saa alkunsa kuivatusta Leistilänjärvestä. Viimeiset 400 metriä ennen Palojoeksi muuttumistaan Isokanava virtaa 6–7 metrin syvyisessä kallioon louhitussa uomassa. Isokanavan valuma-alueen luoteisosissa on vielä Vehka-alhonoja, Konsonoja ja Pössinoja.[4][5][9]
Huomioita
muokkaa- ↑ Valuma-alueen pääuoma on mitattu Paikkatietoikkunassa, jossa on käytettävissä vesistöviranomaisten määrittämiä joenuomien eri osuuksien pituuksia. Pituuden arviointi on selostettu artikkelin kappaleessa Pääuoma.
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c d Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet. (Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja – Sarja A 126) Helsinki: Vesi ja Ympäristöhallitus, 1993. ISBN 951-47-6860-4
- ↑ a b c d e f g h i Tattaranjoen valuma-alue, Tattaranjoen suu Paikkatietoikkuna. Maanmittauslaitos. Viitattu 10.3.2025.
- ↑ a b c Tattaranjoen valuma-alue (35.19) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 10.3.2025.
- ↑ a b c d Tattaranjoen suisto (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 10.3.2025.
- ↑ a b Tattaranjoen valuma-alueen pääuoman alku (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 10.3.2025.
- ↑ a b c Rannikko, Leena: Kokemäenjoen ja sen sivuhaarojen kalataloudelliset kunnostustarpeet, s. 57–63, 108, 118. Turku: Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskus, 2006. ISBN 952-5555-14-3 Teoksen verkkoversio (PDF) Viitattu 12.3.2025.
- ↑ a b Saamanojan ja Rekonojan yhtymäkohta (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 10.3.2025.
- ↑ Museovirasto, J.W. Suomisen nahkatehdas ja Koskilinna Viitattu 22.11.2012.
- ↑ Heidi Aarikka ja Heli Ruoho: Harjavallan ja Hiirijärven seudun vesistötutkimus[vanhentunut linkki] Viitattu 2.11.2012.