Tasmanian erämaat

Tasmanian erämaat on Unescon maailmanperintökohde Tasmaniassa, Australiassa. Se on yksi Australian suurimmista luonnonsuojelualueista. Siihen kuuluu kahdeksan kansallispuistoa tai muuta suojelualuetta ja se peittää 13 800 km² laajuisen alueen, eli lähes 20 % Tasmanian pinta-alasta.

Lake St. Clair auringonlaskussa

Alue on viimeisiä lauhkean vyöhykkeen erämaa-alueita maailmassa. Kohteen kalkkikiviluolista on löytynyt viitteitä ihmisasutuksesta jo 20 000 vuoden takaa. Se valittiin maailmanperintöluetteloon vuonna 1982, ja aluetta laajennettiin vuonna 1989.

Maantieteellinen alue

Tasmanian erämaat käsittävät seuraavat kahdeksan puistoa:

• Cradle Mountain-Lake St Clairin kansallispuisto
• Franklin-Gordon Wild Riversin kansallispuisto
• Hartz Mountainsin kansallispuisto
• Mole Creek Karstin kansallispuisto
• Southwest-kansallispuisto
• Walls of Jerusalemin kansallispuisto
• Central Plateaun suojelualue
• Devils Gulletin luonnonpuisto

Lake Pedder Mt Eliza -vuorelta käsin, Southwest National Park, Australia.

Aiheesta muualla

• Tasmanian Parks & Wildlife (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
• Australian Department of the Environment and Energy (englanniksi)
• Tasmanian erämaat UNESCOn sivuilla (englanniksi)

Unescon maailmanperintökohteet Australiassa

• Australian itä-keskiosien sademetsien suojelualueet
• Fossiilialueet: Naracoorte ja Riversleigh
• Australian rangaistussiirtolat
• Fraser Island
• Iso Valliriutta
• Greater Blue Mountains -alue
• Heard ja McDonaldinsaaret
• Kakadu
• Lord Howe
• Macquariensaari
• Ningaloo
• Purnululu
• Royal Exhibition Building
• Carlton Gardens
• Shark Bay
• Sydneyn oopperatalo
• Tasmanian erämaat
• Uluru-Kata Tjuta
• Queenslandin tropiikki
• Willandran järvialue