Tarmo Kunnas

kirjallisuustieteilijä, professori

Tarmo Ossi Tapani Kunnas (s. 16. lokakuuta 1942 Tampere) on suomalainen professori ja filosofinen kirjailija ja on erikoistunut ranskalaiseen ja saksalaiseen kirjallisuuteen ja filosofiaan. Hän on kirjoittanut aiheista useita teoksia ja työskennellyt Saksassa ja Ranskassa. Hänen kantaa ottavia kirjoituksia on julkaistu suomalaisissa lehdissä.

Tarmo Kunnas
Tarmo Kunnas, 2016.
Tarmo Kunnas, 2016.
Henkilötiedot
Koko nimi Tarmo Ossi Tapani Kunnas
Syntynyt16. lokakuuta 1942 (ikä 81)
Tampere
Kansalaisuus Suomi
Ammatti kirjailija, professori
Aiheesta muualla
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Opinnot ja ura muokkaa

Kunnas on opiskellut paitsi Helsingissä, myös Ranskassa (Pariisi), Saksassa (München ja Freiburg im Breisgau), Yhdysvalloissa (Yale) ja Neuvostoliitossa (Moskova). Hän on ollut Helsingin yliopiston yleisen kirjallisuustieteen apulaisprofessori 1974–1985 ja Jyväskylän yliopiston kirjallisuuden professori 1985–2009, Pariisin yliopiston suomen kielen ja Suomen kirjallisuuden ja kulttuurin vieraileva professori 1974–1977 ja 1997–1999 sekä Göttingenin yliopiston vieraileva professori vuonna 1984[1].

Kunnas on johtanut ja organisoinut lukuisia kulttuuritapahtumia kotimaassaan ja toiminut vuodet 1989–1995 Suomen Ranskan-instituutin ensimmäisenä johtajana Pariisissa. Hän on toiminut sillanrakentajana suomalaisen ja ranskalaisen kulttuurin välillä. Hän on ottanut eri kysymyksiin kantaa Suomessa tiedotusvälineissä.[2]

Kunnas on erikoistunut lähinnä ranskalaiseen ja saksalaiseen kirjallisuuteen ja filosofiaan. Hän on kirjoittanut tutkielmia Nietzschen filosofiasta ja Knut Hamsunista sekä pohtinut moraalin, politiikan, pahan ja rakkauden olemusta. Nietzsche-tutkielmissaan Kunnas painottaa ajattelijan kirjallista ilmaisutapaa ja kaiken läpitunkevaa epäilyä ja näkee Nietzschen todellisuuskäsityksen moniulotteisena. Hän arvostelee Nietzschen ajattelun totalitaristista politisointia. Kunnaksen Nietzsche-komiikkaa analysoivaa teosta on nimitetty klassikoksi. Se on ensimmäinen tutkielma, jossa Nietzschen komiikkaa tutkitaan systemaattisesti ja kokonaisvaltaisesti.[3] ​Paha-tutkielmassa hän dekonstruoi kristillistä alkuperää olevan pahan käsitteen ja tuo esille uusia, esimerkiksi karismaattisen pahan kaltaisia "pahuuden" lajeja. Kun moraali tulee liian tietoiseksi itsestään, se menettää aitouttaan. Kunnas on pohtinut uskontojen moraalin ja pyhyyden olemusta teoksessaan Mikä mieli uskonnossa: pohdintaa uskonnon, moraalin ja pyhyyden nykyisestä olemuksesta ja on pyrkinyt uudistamaan kotiseudun käsitettä teoksessaan Hyvää kotiseutua etsimässä.

Kunnas on julkaissut usealla kielellä analyysejä Euroopan älymystön suhteesta fasismiin aatehistoriallisesta ja filosofisesta näkökulmista. Vuonna 1975 ehkä merkittävin italialaisen fasismin tutkija Renzo De Felice piti Kunnaksen väitöskirjaa parhaimpana fasismin ideologiaa analysoivista teoksista.[4] Jotkut Italian uusfasistit ottivat 1970-luvulla sen omakseen ja tekivät siitä epävirallisen italiankielisen käännöksen. Akropolis-kustantamon julkaistua virallisen käännöksen 1982 teos oli jo noussut klassikoksi.[5] Kunnas on myöhemmissä teoksissaan (mm. Fasismin lumous) korostanut, että itse politiikan käsite ja aatteiden poliittinen sisältö vaihtelee kontekstista riippuen. Ne eivät ole yksiselitteisiä ja universaaleja eivätkä sisällä kausaalisuhteita. Intelligentsian poliittisen sitoutumisen taustalla on kuitenkin yleensä moraaliseksi, kultuurifilosofiseksi tai esteettisiksi koettuja perusteita. Uskoa kaiken poliittisuuteen ja arvojen ideologiseen yksiselitteisyyteen Kunnas kutsuu kriittisessä hengessä "ideologiseksi determinismiksi".

Teokset muokkaa

  • Drieu la Rochelle, Céline, Brasillach et la tentation fasciste. Väitöskirja. Paris: Les sept couleurs, 1972.
  • Das Werden des Humanismus bei Heinrich Mann. Helsinki: Suomalainen tiedeakatemia, 1973. ISBN 951-41-0097-2.
  • Nietzsche ou l'esprit de contradiction: Etude sur la vision du monde du poète-philosophe. Paris: Nouvelles Editions Latines, 1980. ISBN 2-7233-0089-7.
  • Nietzsche: Zarathustran varjo. Helsingissä: Otava, 1981. ISBN 951-1-06129-1.
  • Politik als Prostitution des Geistes: Eine Studie über das Politische bei Nietzsche. München: Wissenschaft & Literatur, 1982.
  • Nietzsches Lachen: Eine Studie über das Komische bei Nietzsche. München: Edition Wissenschaft & Literatur, 1982. ISBN 3-922804-02-0.
  • Tarmo Kunnas & Kalervo Hovi & Tuula Koskenniemi: Ranska: Suurvallasta Euroopan rakentajaksi. Helsinki: Painatuskeskus, 1993. ISBN 951-37-0952-3.
  • Suomi Ranskassa: Mitä Suomi voi oppia Ranskan kokemuksista. Helsinki: Elinkeinoelämän valtuuskunta, 1994. ISBN 951-9042-45-8.
  • Euroopan sydämeen: Artikkeleita ja kolumneja 80- ja 90-luvuilta. Jyväskylä: Tarmo Kunnaksen EU-vaalityöryhmä, 1996. ISBN 952-90-7782-3.
  • Elämäniloa Pariisissa. Helsinki: WSOY, 2001. ISBN 951-0-25652-8.
  • Mitä jäljellä moraalista. Helsinki: Kirjapaja, 2002. ISBN 951-625-885-9.
  • À la recherche du grotesque. (Sous la direction de Tarmo Kunnas. Textes réunits par Paul Gorceix.) Paris: Eurédit, 2003. ISBN 978-2-84830-002-3.
  • Knut Hamsun: Modernisti ja anarkisti. Jyväskylä: Minerva, 2004. ISBN 952-5478-74-2.
  • Rakkaus. Helsinki: Kirjapaja, 2005. ISBN 951-607-159-7.
  • Paha: Mitä kirjallisuus ja taide paljastavat pahuuden olemuksesta. Jyväskylä: Atena, 2008. ISBN 978-951-796-518-7.
  • L'aventure intellectuelle de Knut Hamsun. Paris: Nouvelles Editions latines, 2010.
  • Fasismin lumous: Eurooppalainen älymystö Mussolinin ja Hitlerin politiikan tukijana. Jyväskylä: Atena, 2013. ISBN 978-951-796-933-8.
  • Hyvää kotiseutua etsimässä. Eurooppalainen matkakirja. Helsinki: Nemokustannus, 2017. ISBN 978-951-1-31990-0.
  • Mikä mieli uskonnoissa : pohdintaa uskonnon, moraalin ja pyhyyden nykyisestä olemuksesta. Helsinki: Basam Books, 2021. ISBN 9789523792340.

Lähteet muokkaa

  1. Euroopan sydämeen: Artikkeleita ja kolumneja 80- ja 90-luvuilta. Jyväskylä: Tarmo Kunnaksen EU-vaalityöryhmä, 1996
  2. Jukka Koskelainen: Fasismin piti elvyttää Euroopan väsähtänyt kulttuuri Helsingin Sanomat. 6.10.2013. Viitattu 18.6.2017. (Arkistolinkki)
  3. Stoller, Silvia: Nietzsches radikales Lachen, s. 277. teoksessa: Heit, Helmut & Thorgeirsdottir, Sigridur (Hersg.) Nietzsche als Kritiker und Denker der Transformation. Berlin/Boston: Walter De Gruyter GmbH, 2016. (saksaksi)
  4. De Felice, Renzo: Intervista sul Fascismo, s. 101. a cura di Michael A. Ledeen. Roma: Laterza, 1975. (italiaksi)
  5. Jukka Petäjä: Uusfasistien sota osui myös valtioon. Helsingin Sanomat, 18.6.2017, s. C 67.

Aiheesta muualla muokkaa