Tapio Wartiovaara
Tapio Wartiovaara (18. toukokuuta 1909 Helsinki – 20. helmikuuta 1940 Joutseno)[1] oli suomalainen ampuja, joka menehtyi talvisodassa Taipaleenjoen Terenttilässä saamiinsa vammoihin.
Wartiovaaran vanhemmat olivat lääketieteen ja kirurgian tohtori Arvi Wartiovaara ja Tyra Charlotta Herlin. Hän tuli ylioppilaaksi 1928, aikoi diplomaatiksi ja opiskeli Helsingin yliopistossa valtiotieteitä 1929–1934, mutta siirtyi sitten Teknilliseen korkeakouluun opiskelemaan arkkitehdiksi. Lääkintöhallituksen rakennustoimistossa Wartiovaara työskenteli elo- ja syyskuun 1939, mutta ei ehtinyt valmistua ennen talvisodan syttymistä.
Wartiovaara oli menestynyt pistooliampuja, Suomen mestari 50 m vapaapistoolissa 1933–1935 ja sotilaspistoolin Suomen mestari kahtena vuotena. Berliinin olympialaisissa 1936 hän sijoittui 50 m vapaapistoolissa viidenneksi tuloksella 537. Ammunnan maailmanmestaruuskilpailuissa 1937 hän voitti Suomen joukkueessa samassa lajissa hopeaa.
Wartiovaara suoritti asevelvollisuutensa 1928–1929, talvisodassa reservin vänrikki Wartiovaara palveli JR 28:ssa, joka muuttui JR 19:ksi tammikuussa 1940. Hän osallistui rykmentin 1. konekiväärikomppaniassa Taipaleenjoen Terenttilän kylän Mustaojan taisteluihin. Ampumahautaa vihollisista puhdistanut Wartiovaara haavoittui 19. helmikuuta 1940 ja kuoli seuraavana päivänä Rauhan sotasairaalassa Joutsenossa.[2]
Lähteet muokkaa
- ↑ Siukonen, Markku: Urheilukunniamme puolustajat – Suomen olympiaedustajat 1906–2000, s. 368. Graface Jyväskylä, 2001. ISBN 951-98673-1-7.
- ↑ Isänmaan puolesta. Talvisodassa 1939–1940 kaatuneiden upseereiden elämäkerrasto, s. 600. WSOY, 1949.