Taottavuus on materiaalin, varsinkin metallin ominaisuus kestää takomalla, puristamalla tai valssaamalla suoritettavaa muotoilua särkymättä.[1] Hyvin taottava metalli voidaan takoa tai valssata hyvin ohueksi lehdeksi.[2]

Kullan suuri taottavuus tekee mahdolliseksi valmistaa hyvin ohutta lehtikulta.

Kaikista metalleista taottavin on kulta, toiseksi taottavin hopea.[2] Kullan suuri taottavuus tekee mahdolliseksi valmistaa hyvin ohutta lehtikultaa. Niinpä kuutiosenttimetri (1 cm3) kultaa voidaan takoa lehdeksi, jonka paksuus on 0,000 13 millimetriä ja pinta-ala 7,9 neliömetriä.[2]

Taottavuuteen läheisesti liittyvä ominaisuus on venyvyys, joka merkitsee, että materiaali voidaan venyttää hyvin pitkäksi ja ohueksi langaksi. Hyvin taottavat metallit ovat useimmiten, mutta eivät aina, myös hyvin venyviä. Esimerkiksi lyijy kuitenkin on hyvin taottavaa, mutta ei venyvää.[3]

Lähteet

muokkaa
  1. ”Taottavuus”, Nykysuomen sanakirja, 3. osa (S-Ö), 11. painos, s. 553. Suomalaisen kirjallisuuden seura, WSOY, 1989. ISBN 951-0-09107-3
  2. a b c Norris ja Ross McWhirter: ”Taottavuus ja venyvyys”, Guinnessin Ennätysten kirja (vanhin suomenkielinen painos), s. 142. Suomentanut Juhani Stenqvist, Matti Käki. Otava, 1968.
  3. Jack C. Rich: The Materials and Methods of Sculpture, s. 129. Courier Dover Publications, 1988. ISBN 0-486-25742-8 Teoksen verkkoversio.
Tämä tekniikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.