Tanskan jalkapallomaajoukkue
Tanskan jalkapallomaajoukkue (tansk. Danmarks fodboldlandshold) edustaa Tanskaa jalkapallon miesten kansainvälisissä maajoukkuekilpailuissa. Maajoukkuetta hallinnoi Tanskan jalkapalloliitto.
| Tanska | |||
|---|---|---|---|
 |
|||
| Lempinimi |
De Rød-Hvide (Puna-valkoiset) Danish Dynamite (Tanskalainen dynamiitti) |
||
| Liitto | Tanskan jalkapalloliitto | ||
| Maanosaliitto | UEFA (Eurooppa) | ||
| Kenttä | Parken | ||
| Valmentaja | Kasper Hjulmand | ||
| Kapteeni | Simon Kjær | ||
| Eniten otteluita | Peter Schmeichel (129) | ||
| Eniten maaleja |
Poul ”Tist” Nielsen (52) Jon Dahl Tomasson (52) |
||
| FIFAn maakoodi | DEN | ||
| FIFA-ranking | 19 (26.10.2023) [1] | ||
|
|||
| Ensimmäinen ottelu | |||
|
|
|||
| Suurin voitto | |||
| Suurin tappio | |||
| MM-kilpailut | |||
| Esiintymiset | 5 (ensimmäiset 1986) | ||
| Paras MM-sijoitus | Puolivälierät (1998) | ||
| EM-kilpailut | |||
| Esiintymiset | 9 (ensimmäiset 1964) | ||
| Paras sijoitus | Mestaruus (1992) | ||
Tanska on ollut miesten jalkapallon kansainvälisellä huipulla 1980-luvun puolivälistä lähtien, parhaimpana saavutuksena Euroopan mestaruus 1992 Ruotsin kisoista. EM-kisoissa Tanska on pelannut yhdeksän kertaa. MM-kisoissa Tanska on pelannut viidesti, ja edennyt parhaimmillaan puolivälieriin.
Historia muokkaa
Puoliammattilainen joukkue muokkaa
Tanskan joukkue, joka todellisuudessa oli Kööpenhaminan yliopiston joukkue, voitti olympiakultaa epävirallisissa 1906 Ateenan välikisoissa. Loppuottelussa se voitti Kreikan 9–0.[2] Kaksi vuotta myöhemmin 1908 virallisissa olympialaisissa se saavutti hopeaa,[3] samoin kuin tästä neljän vuoden kuluttua 1912 olympiakisoissa. Kun MM-kisoja alettiin järjestää, se ei osallistunut koko kilpailuihin tai karsintoihin ennen vuotta 1958. 1948 olympialaisista se saavutti pronssia[4]. Tanskasta tuli hyviä jalkapalloilijoita, mutta parhaimmat muuttivat ammattilaisiksi ulkomaille, eikä heitä nähty maajoukkueessa. 1960 Rooman kisoista Tanska voitti jälleen olympiahopeaa ja 1964 EM-turnauksessa se oli neljäs.
Tanskalainen dynamiitti (1980-1990) muokkaa
Seuraavan kerran Tanskan joukkue selviytyi kansainväliseen arvoturnaukseen 1984 EM-kisoihin, missä se eteni välieriin saakka, kunnes hävisi Espanjalle rangaistuspotkukilpailussa. Noihin aikoihin valmentajana toimi Sepp Piontek. 1980-luvulla alkoivat ilmetä myös Tanskan maajoukkueen kansainvälisestikin tunnetut kannattajat, iloiset roligaanit, jotka kannattavat joukkuettaan riemukkaasti, mutta hyväntahtoisesti ja tarjoavat näin vastakohdan huliganismille. 1984 EM-kisoissa kannattajat palkittiin FIFA:n reilun pelin palkinnolla.
Ensimmäistä kertaa Tanska pelasi MM-kisoissa 1986 Meksikossa, missä se esitti alkulohkossa hyviä otteita ja voitti muun muassa Uruguayn maalein 6–1. Jatkokierroksella se kuitenkin putosi hävittyään Espanjalle 5–1 Emilio Butragueñon tehtyä ottelussa neljä maalia. Tanska selviytyi myös 1988 EM-kisoihin, missä se kuitenkin hävisi alkulohkonsa kaikki ottelut. Epäonnistuneiden 1990 MM-kisojen karsintojen jälkeen valmentajaksi nousi Piontekin vanha apulainen Richard Møller Nielsen.
Euroopan mestaruus (1992) muokkaa
1992 EM-kisoihin Tanska ei alun perin edes selviytynyt sijoituttuaan karsintalohkossa toiseksi Jugoslavian takana ja eräs runkopelaajista, Michael Laudrup, lopetti maajoukkueuransa. Jugoslaviassa kuitenkin syttyi sota ja joukkue suljettiin turnauksesta, minkä seurauksena Tanska pääsi sen tilalle kisoihin. Tanska pelasi turnauksessa puolustavaa ja kurinalaista peliä, joka nojasi hyvin pitkälle maalivahti Peter Schmeichelin sekä puolustajien loistaviin otteisiin samoin kuin Brian Laudrupin luovaan peliin keskikentällä. Välierissä Tanska pudotti hallitsevan mestarin Alankomaat ja finaalissa vastaan asettui hallitseva maailmanmestari Saksa, jonka Tanska voitti 2–0.
Uusi nousu (1993-2000) muokkaa
Vuonna 1993 Michael Laudrup teki paluun maajoukkueeseen, mutta joukkue ei selviytynyt 1994 Yhdysvaltain MM-lopputurnaukseen. Vuonna 1995 joukkue sai lohtua voitettuaan Maanosaliittojen cupin. Joukkue kaatoi alkusarjassa Saudi-Arabian maalein 2–0 ja Meksikon rangaistuspotkukilpailussa. Loppuottelussa se kohtasi Diego Maradonan johtamat Copa Américan mestarit, Argentiinan jalkapallomaajoukkueen. Tanska voitti ottelun Michael Laudrupin rangaistuspotkumaalilla ja Peter Rasmussenin maalilla 2–0.[5] Tanska pääsi 1996 Englannin EM-kisoihin hallitsevana mestarina, mutta taival päättyi alkulohkoon. Kisojen jälkeen Møller Nielsen lähti ja hänen tilalleen tuli ruotsalainen Bo Johansson. Johanssonin kaudella joukkue lähti uuteen nousuun ja selviytyi 1998 Ranskan MM-kisoihin, missä se eteni puolivälieriin asti. Myös 2000 EM-kisoissa Tanskan kisataival päättyi alkulohkoon. Kisojen jälkeen Johansson päätti olla uusimatta sopimustaan.
Olsenin joukkue (2000-2015) muokkaa
Uudeksi valmentajaksi tuli 1980-luvun maajoukkuekapteeni Morten Olsen. Tanska selviytyi vakuuttavin ottein sekä 2002 MM- että 2004 EM-kisoihin. Kummatkin kisat päättyivät ensimmäiselle jatkokierrokselle.
2006 MM-kisojen karsinnoissa Tanskan lohkossa pelasivat muun muassa MM-pronssimitalisti Turkki ja hallitseva Euroopan mestari Kreikka sekä Ukraina. Tanska ei selviytynyt lohkosta kisoihin, vaan kisoihin meni lohkosta vain Ukraina. Tanska jäi rannalle toisista perättäisistä arvokisoista, kun se ei selvinnyt EM-kisoihin 2008. Morten Olsenin valmentama Tanska jäi karsintalohkossa F neljänneksi, edellä olivat kisoihin selvinneet Espanja ja Ruotsi sekä Pohjois-Irlanti.
Etelä-Afrikan MM-kisoihin 2010 joukkue selviytyi voitettuaan ennalta vaikean karsintalohkon, jossa Tanskan taakse jäivät mm. Portugali, Ruotsi sekä Unkari. Lopputurnauksessa Tanska jäi ensimmäistä kertaa alkulohkoon. Se hävisi Hollannille 0–2 voitti sen jälkeen Kamerunin 2–1, mutta tappio lohkon viimeisessä ottelussa Japanille 1–3 pudotti sen jatkosta.
Menestys arvokisoissa muokkaa
Maailmanmestaruuskilpailut muokkaa
| Maailmanmestaruuskilpailut | Maailmanmestaruuskilpailuiden karsinnat | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Vuosi | Kierros | Sija | O | V | T | H | TM | PM | O | V | T | H | TM | PM | |||
 1930
|
Ei osallistunut | Ei osallistunut | |||||||||||||||
 1934
|
Ei osallistunut | Ei osallistunut | |||||||||||||||
 1938
|
Ei osallistunut | Ei osallistunut | |||||||||||||||
 1950
|
Ei osallistunut | Ei osallistunut | |||||||||||||||
 1954
|
Ei osallistunut | Ei osallistunut | |||||||||||||||
 1958
|
Ei selviytynyt karsinnoista | 4 | 0 | 0 | 4 | 4 | 13 | ||||||||||
 1962
|
Ei osallistunut | Ei osallistunut | |||||||||||||||
 1966
|
Ei selviytynyt karsinnoista | 6 | 1 | 1 | 4 | 7 | 18 | ||||||||||
 1970
|
Ei selviytynyt karsinnoista | 6 | 2 | 1 | 3 | 6 | 10 | ||||||||||
 1974
|
Ei selviytynyt karsinnoista | 4 | 0 | 1 | 3 | 2 | 13 | ||||||||||
 1978
|
Ei selviytynyt karsinnoista | 6 | 2 | 0 | 4 | 14 | 12 | ||||||||||
 1982
|
Ei selviytynyt karsinnoista | 8 | 4 | 0 | 4 | 14 | 11 | ||||||||||
| 1986
|
Neljännesvälierät | 9. | 4 | 3 | 0 | 1 | 10 | 6 | 8 | 5 | 1 | 2 | 17 | 6 | |||
 1990
|
Ei selviytynyt karsinnoista | 6 | 3 | 2 | 1 | 15 | 6 | ||||||||||
 1994
|
Ei selviytynyt karsinnoista | 12 | 7 | 4 | 1 | 15 | 2 | ||||||||||
| 1998
|
Puolivälierät | 5. | 5 | 2 | 1 | 2 | 9 | 7 | 8 | 5 | 2 | 1 | 14 | 6 | |||
  2002
|
Neljännesvälierät | 10. | 4 | 2 | 1 | 1 | 5 | 5 | 10 | 6 | 4 | 0 | 22 | 6 | |||
| 2006
|
Ei selviytynyt karsinnoista | 12 | 6 | 4 | 2 | 24 | 12 | ||||||||||
 2010
|
Lohkovaihe | 24. | 3 | 1 | 0 | 2 | 3 | 6 | 10 | 6 | 3 | 1 | 16 | 5 | |||
 2014
|
Ei selviytynyt karsinnoista | 10 | 4 | 4 | 2 | 17 | 12 | ||||||||||
 2018
|
Neljännesvälierät | 4 | 1 | 2 | 1 | 3 | 2 | 12 | 7 | 3 | 2 | 25 | 9 | ||||
 2022
|
Lohkovaihe | 3 | 0 | 1 | 2 | 1 | 3 | 10 | 9 | 0 | 1 | 30 | 3 | ||||
| Yhteensä | 6/22 | 23 | 9 | 5 | 9 | 31 | 29 | 132 | 67 | 30 | 35 | 242 | 144 | ||||
Euroopan-mestaruuskilpailut muokkaa
- 1960 – Ei selviytynyt karsinnoista
- 1964 – Neljäs
- 1968–1980 – Ei selviytynyt karsinnoista
- 1984 – Välierät
- 1988 – 1. kierros
- 1992 – Mestaruus
- 1996 – 1. kierros
- 2000 – 1. kierros
- 2004 – Puolivälierät
- 2008 – Ei selviytynyt karsinnoista
- 2012 – 1. kierros
- 2016 – Ei selviytynyt karsinnoista
- 2020 – Välierät
Pelaajat muokkaa
Nykyinen joukkue muokkaa
Seuraavat pelaajat on valittu vuoden 2022 MM-kisojen karsintojen otteluihin Israelia vastaan 25. maaliskuuta 2021 ja Moldovaa vastaan 28. maaliskuuta 2021 sekä maaotteluun Itävaltaa vastaan 31. maaliskuuta 2021.
Ottelut ja maalit päivitetty 18. marraskuuta 2020 Belgia-ottelun jälkeen.
Edelliset kokoonpanot muokkaa
|
|
|
Eniten maaotteluita muokkaa
Tanskalaispelaajista sataan maaotteluun ovat yltäneet Peter Schmeichel (129), Dennis Rommedahl (126), Simon Kjær (113), Jon Dahl Tomasson (112), Christian Eriksen (109), Thomas Helveg (108), Michael Laudrup (104), Martin Jørgensen (102), Morten Olsen (102) ja Thomas Sørensen (101). Vähintään 50 maaottelua Tanskan maajoukkueessa pelanneet löytyvät erillisestä luettelosta.[6]
Päävalmentajat muokkaa
- 1908–1910
Charlie Williams - 1913–1915
1917–1918
Axel Andersen Byrval - 1959–1961 Arne Sørensen
- 1962–1966 Poul Petersen
- 1967–1969 Henry From, Erik Hansen, John Hansen, Ernst Netuka
- 1970–1975
Rudi Strittich - 1976–1979 Kurt "Nikkelaj" Nielsen
- 1979–1990
Sepp Piontek - 1990–1996 Richard Møller Nielsen
- 1996–2000
Bo Johansson - 2000–2015 Morten Olsen
- 2016–2020
Åge Hareide
Lähteet muokkaa
- ↑ FIFA Men's Ranking FIFA.com. 26.10.2023. Fédération Internationale de Football Association (FIFA). Viitattu 21.11.2023. (englanniksi)
- ↑ Virtamo, Keijo (toim.): Fokus-Urheilu 2, s. 15. Otava, 1970.
- ↑ Virtamo, Keijo (toim.): Fokus-Urheilu 2, s. 17. Otava, 1970.
- ↑ Mannerla, Einari & Pirhonen, Pentti: Mitä Missä Milloin 1952, s. 356. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 1951.
- ↑ Hybinette-Bergknut, Leena (toim.); Lehtinen, Jukka & Laine, Helena: Vuosikirja 1996, s. 13. Malmö, Ruotsi: Bertmarks Förlag, 1995. ISBN 951-35-5845-2.
- ↑ Mamrud, Roberto: Denmark - Record International Players 27.5.2021. RSSSF. Viitattu 16.7.2021. (englanniksi)
Aiheesta muualla muokkaa
- Virallinen sivu (Arkistoitu – Internet Archive)
- Kannattajien sivu (Arkistoitu – Internet Archive)
- Tilastoja (Arkistoitu – Internet Archive)
