Tampereen vanha tavara-asema
| Tampereen vanha tavara-asema | |
|---|---|
 Vanha tavara-asema Peltokadun ja Vellamonkadun kulmauksesta nähtynä. Kuva elokuulta 2014. |
|
| Sijainti | Tammela, Tampere |
| Koordinaatit | |
| Rakennustyyppi | tavara-asema, vuodesta 2023 alkaen tapahtumatalo |
| Valmistumisvuosi | 1907 |
| Suunnittelija | Bruno Granholm |
| Omistaja | A. Ahlström kiinteistöt oy[1] |
| Käyttäjä | Tampereen Kulttuurikamari oy |
| Tyylisuunta | jugend |
| Julkisivumateriaali | tiili, puu |
 |
|
Tampereen vanha tavara-asema on Tampereella Tammelan kaupunginosassa sijaitseva rakennus. Jugend-tyylisen tavara-aseman on suunnitellut Rautatiehallituksen pääarkkitehtina toiminut Bruno Granholm, ja se on valmistunut vuonna 1907. Sen toiminta tavara-asemana loppui Viinikan ratapihalle valmistuneen uuden tavara-aseman myötä. Suojeltu rakennus oli sen jälkeen purku-uhan alla, sillä se sijaitsi Tampereen keskustaliikenteen kannalta merkittävässä paikassa. Rakennuksen takia Ratapihankatu teki ruuhkia aiheuttavan mutkan. Rakennus päätettiin lopulta siirtää vieressä olleen rautatieläisten seuratalon Morkun paikalle. Siirto toteutettiin heinäkuussa 2020.
Rakennus remontoitiin 1 200 hengen konsertti- ja tapahtumasaliksi, joka kuuluu Tampereen Kulttuurikamari Oy:n hallinnoimaan kulttuuritilojen kokonaisuuteen. Ensimmäiset konsertit järjestettiin tammikuussa 2023.[2][3][4]
Rakennus- ja käyttöhistoria muokkaa
Bruno Granholmin suunnittelema Tampereen vanha tavara-asema valmistui vuonna 1907.[5] Samaan aikaan valmistui myös teräsrakenteinen ja aaltopeltiverhoiltu tavarasuoja[5] sekä tavara-aseman vieressä oleva rautatieläisten seuratalo Morkku.[6]
Tavara-asemalla pidettiin sisällissodan Tampereen taistelun jälkeen punavankeja. Rakennuksen sisäpuolen tiiliseinissä näkyy luodinreikiä.[2] Myös vieressä sijainneilla, jo purettujen makasiinien[7] aaltopeltisessä tavarasuojassa oli nähtävillä sodan aikaisia luodinreikiä.[5] Vankeja myös tiettävästi teloitettiin sekä tavara-asemalla että makasiineilla.[7]
Tavara-asemaan liittyy useita teräs- ja puurakenteisia varastoja ja katoksia, joista osa on jo purettu. Tiilirakenteinen toimisto-osa on kuitenkin säilynyt lähes alkuperäisessä asussaan. Rakennukseen on valmistunut siihen liittyviä lisäosia muun muassa vuosina 1922 ja 1937. Puurakenteiset osat kuitenkin tuhoutuivat talvisodan pommituksissa vuonna 1940, mutta ne uusittiin sen jälkeen. Puumakasiinin jatkoksi rakennettiin autokatos 1960- ja 1970-luvuilla. Lämmintavarasuoja rakennettiin vuonna 1977, jolloin tavara-asema makasiini- ja varastorakennuksineen oli yli 300 metrin pituinen. Väliaikaiseksi tarkoitettu puumakasiini korvattiin vuonna 1980 korkeammalla varastokatoksella.[5] Makasiiniosa purettiin vuonna 2009.[8]
Rakennuksessa on 2000-luvulla ollut muun muassa Tampereen Oopperan toimisto-, varasto- ja harjoittelutiloja, ja sen toisessa kerroksessa oli teekkarien saunatila.[8]
Purku-uhka ja siirtosuunnitelmat muokkaa
Vanhan tavara-aseman alkuperäinen käyttö loppui Viinikan ratapihalle valmistuneen uuden tavara-aseman myötä. Rakennus oli sen jälkeen purku-uhan alla, ja sen säilyttämisen puolesta syntyi kansanliike Pro tavara-asema.[7] Marraskuussa 2013 Tampereen kaupungin johdolle luovutettiin rakennuksen purkamista vastustava yli 8 500 allekirjoittajan adressi.[9] Myös Morkku oli vanhan tavara-aseman tavoin purku-uhan alla. Rakennuksista tavara-asema on suojeltu, mutta Morkku ei.[10]
Rantatunnelin valmistuttua Kalevan puistotien merkitys pohjois-eteläsuuntaisena yhteytenä ei ole enää yhtä merkittävä ja liikenteellisesti toimiva, sillä se ei linkity Kekkosentiehen yhtä luontevasti kuin aiemmin. Kaupungin tavoitteena on ollut luoda läpiajoa varten tieyhteys Viinikan liittymältä Rantatunnelin itäpäähän Naistenlahteen. Kaupungin liikenneverkkosuunnitelmassa Ratapihankadun tavoitteena on rauhoittaa erityisesti Rautatienkatua.[11] Katu on valmistunut vaiheittain: 2010-luvun alussa Tammelankadun eteläpuolelta ja Rantatunnelin avaamisen yhteydessä Väinölänkadusta pohjoiseen. Tälle välille on jäänyt noin 250 metrin mittainen osuus, jolle voimassa olevat asemakaavat eivät ole mahdollistaneet tien rakentamista, ennen kaikkea tavara-aseman vuoksi. Kaupunki osti tavara-aseman valtiolta vuonna 2014.[12]
Asemakaavan valmistelu kuulutettiin vireille jo vuonna 2009, ja luonnosaineistot ovat olleet nähtävillä vuonna 2012. Alkuperäisen päätösehdotuksen mukaan tie rakennetaan suorana ja tavara-asema puretaan. Kansalaispalautteen vuoksi yhdyskuntalautakunta muutti suunnitelmaa siten, että asemaa siirretään itään Morkun talon paikalle, joka puolestaan purettaisiin. Muutettu asemakaavaehdotus asetettiin nähtäville loppuvuodesta 2013, ja yhdyskuntalautakunta esitti sitä kaupunginhallituksen ja -valtuuston hyväksyttäväksi huhtikuussa 2014. Valtuusto hyväksyi lopulta asemakaavan 15. kesäkuuta 2015, joka sai lainvoiman valitusten käsittelemisen jälkeen 12. helmikuuta 2016.[11]
Vuonna 2016 kaupunki kilpailutti rakennuksen siirtourakan, jolloin saadut tarjoukset olivat kaksi kertaa korkeampia kuin ennakkoon arveltiin. Siirto kuitenkin arvioitiin teknisesti mahdolliseksi, ja korkeaa hintaa perusteltiin riskien minimoimisella ja maanpuhdistustöillä.[13] Kaupunginhallitus käynnisti lokakuussa 2016 kohonneiden kustannusten takia selvityksen uuden asemakaavan laatimiseksi, ja tämä muutos kuulutettiin vireille elokuussa 2017. Uuden asemakaavan lähtökohtana oli huonokuntoisen rakennuksen purkaminen, tielinjauksen oikaisu ja uusi 7–8-kerroksinen kerrostalo katulinjauksen ja säilytettävän Morkun talon väliin.[14] Kaupunginhallitus päätti kuitenkin kesäkuussa 2018 keskeyttää uuden asemakaavan valmistelun ja tilata siirtourakan jo tehdyn hankintapäätöksen perusteella.[15]
Pitkittyneen suunnitteluprosessin aikana poliitikot, virkamiehet ja kuntalaisaktiivit esittivät lukuisia erilaisia vaihtoehtoja alueen suunnitteluratkaisuiksi, sekä asemarakennus säilyttäen että purkaen. Puolueista vasemmistoliitto, vihreät ja sosialidemokraatit puolsivat rakennuksen säilyttämistä, kun taas kokoomus, keskusta, perussuomalaiset ja valtuuston pienryhmät kannattivat purkamista.
Siirto muokkaa
Tavara-asema siirrettiin lopulta heinäkuussa 2020. Siirron urakoitsijana toimi Kreate, ja siirto-osuuden suoritti alankomaalainen Mammoet, joka on erikoistunut suuren mittakaavan siirtoihin. Asemasta jouduttiin poistamaan käytännössä kaikki väliseinät ja katto. Tavara-aseman painoksi arvioitiin 5 000 tonnia, mutta siirrettäessä sen paino oli vajaat 2 000 tonnia.[16] Siirtoa varten rakennuksen sokkeliin laitettiin liikuttamista varten palkkeja ja maahan valettiin betoniset siirtoradat.[17]
Kreaten arvion mukaan tavara-asema oli ensimmäinen Suomessa siirretty tiilirakennus. Rakennusta siirrettiin ensin 28 metriä Tammelan suuntaan ja sitten 9 metriä Itsenäisyydenkadun suuntaan. Operaatio kesti noin kolme tuntia ja maksoi 2,7 miljoonaa euroa.[16][18]
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
- Tampereen tavara-asema ja muut VR:n rakennukset Itsenäisyydenkadun pohjoispuolella – rakennushistoriaselvitys (PDF) 2003. Arkkitehtitoimisto Hanna Lyytinen Ky. Viitattu 25.7.2020.
Viitteet muokkaa
- ↑ Rantasalo, Tuuli: Tampereella avautuu pian uusi keikkapaikka yli 100-vuotiaassa rakennuksessa – Kuvat: Tältä näyttää vanhan tavara-aseman sisällä nyt Aamulehti. 30.12.2022. Viitattu 17.3.2023.
- ↑ a b Leppäniemi, Ilari: Tällainen on Tampereen tavara-aseman erikoinen historia Aamulehti. 13.1.2023. Viitattu 17.3.2023.
- ↑ Hankaniemi, Anu Leena & Kujansuu, Valtteri: Tampereen uusimmalla keikkapaikalla on harvinainen historia ja tarina – tältä näyttää tavara-aseman muodonmuutos Yle. 12.1.2023. Viitattu 17.3.2023.
- ↑ Haapala, Riina: Tampereen Tavara-aseman ensimmäiset tapahtumat julki – "Olemme saaneet hienon ja monipuolisen kokoelman" Tamperelainen. 25.10.2022. Viitattu 25.10.2022.
- ↑ a b c d Tampereen tavara-asema ja muut VR:n rakennukset Itsenäisyydenkadun pohjoispuolella, s. 20.
- ↑ Tampereen tavara-asema ja muut VR:n rakennukset Itsenäisyydenkadun pohjoispuolella, s. 30.
- ↑ a b c Torkkola, Sinikka: Tamperelaiset eivät suostu tavara-aseman purkuun 8.6.2013. Kansan Uutiset Verkkolehti. Viitattu 21.1.2014.
- ↑ a b Tavara-aseman dokumentointi kesä -elokuussa 2016 (PDF) Arkkitehtistudio Kujala & Kolehmainen Oy. Viitattu 25.7.2020.
- ↑ 8 588 vetosi satavuotiaan puolesta 11.1.2013. Tamperelainen. Arkistoitu 3.2.2014. Viitattu 21.1.2014.
- ↑ Keto-Tokoi, Jenna: Morkun talon suojeluhaaveet kaatumassa – Ely-keskus sanoi suojelulle ei, Tampere aikoo tyytyä päätökseen Aamulehti. 7.5.2018. Arkistoitu 4.7.2018. Viitattu 4.7.2018.
- ↑ a b Ratapihankatu 22.11.2017. Tampereen kaupunki. Viitattu 4.7.2018.
- ↑ Mansikka, Heli: Tampere siirtää vanhan tavara-aseman – hinta yli 1,5 miljoonaa Yle Uutiset. 11.4.2016. Viitattu 4.7.2018.
- ↑ Mansikka, Heli: Tampereen tavara-aseman siirtohinta tuplaantui 3,2 miljoonaan – "Riskien poistaminen näkyy hinnassa" Yle Uutiset. 15.8.2016. Viitattu 4.7.2018.
- ↑ Airo, Tatu: Tavara-aseman tulevaisuudesta tulee vielä vaikea vääntö Tampereella – Tästä syystä purkaminen on vaikeaa Aamulehti. 29.12.2017. Arkistoitu 4.7.2018. Viitattu 4.7.2018.
- ↑ Hyttinen, Tuomo: Tavara-asemaa ehdotetaan sittenkin siirrettäväksi, hintalappu 2,6 miljoonaa – Kunnostus laitetaan suunnittelukilpailun voittajan piikkiin Aamulehti. 21.6.2018. Arkistoitu 4.7.2018. Viitattu 4.7.2018.
- ↑ a b Tunturi, Saara: Historiallinen Tampereen tavara-aseman siirto on nyt tehty, poikkeuksellinen suurhanke sujui suunnitellusti – näin siirto onnistui, katso video uudelta paikalta Aamulehti.fi. 25.7.2020. Sanoma Media Kustannus Oy. Arkistoitu 25.7.2020. Viitattu 25.7.2020.
- ↑ Hietalahti, Kaisa: Tavara-aseman satoja tonneja painavat seinät siirretään kesällä milli milliltä uudelle paikalle – Kuvat: Tältä siirtoon valmisteltu rakennus näyttää nyt Aamulehti.fi. 4.6.2020. Sanoma Media Kustannus Oy. Arkistoitu 25.7.2020. Viitattu 25.7.2020.
- ↑ Aarnio, Jani & Tolonen, Anni: Tampere maksaa lähes 3 miljoonaa euroa mutkan suoristamisesta: katso videolta, miten historiallinen talo hävisi toisen tieltä Yle. 20.5.2020. Viitattu 17.3.2023.
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tampereen vanha tavara-asema Wikimedia Commonsissa
