Avaa päävalikko
Tampereen Rykmentin komentajana 15. kesäkuuta 1928 – 28. helmikuuta 1932 jääkärieverstiluutnanttina toiminut Eino Rafael Forsman talvisodan 2. divisioonan komentajana, eversti Eino Koskimiehenä vasemmalla. Kuvassa oikealla puolellaan on Suomen ulkoasiainministeri Väinö Tanner

Tampereen Rykmentti oli vuosina 1918–1940 toiminut Suomen armeijan rykmentti, joka perustettiin sisällissodan valkoiseen armeijaan kuuluneen 5. jääkärirykmentin seuraajaksi. Se perustettiin Haminassa, mutta sitä alettiin osaksi siirtää jo syksyllä 1919 Lahteen, ja 1920 pääosakin siirrettiin Lahden varuskuntaan Hennalaan. Tampereen rykmentin vastaanottoparaati järjestettiin Lahden kauppatorilla loppuvuodesta 25. marraskuuta 1920. Edellisenä vuonna siirretty Tampereen Rykmentin osa oli ollut sen II pataljoona, jota käytettiin sotilasopetusjoukko-osastona, josta siirryttiin loppuajaksi asepalvelusta idässä oleviin joukko-osastoihin. Tampereen rykmentti alkoi julkaista kerran kuukaudessa Tappara-lehteä joukko-osastolehtenään 6. huhtikuuta 1929. Lisäksi 1929 alkaen lehti lahjoitti jokaiselle Tampereen rykmentissä palvelleelle emalisen joukko-osastopinssin.

Suomen puolustusvoimien ensimmäinen omaistenpäivä järjetettiin kolmipäiväisinä 23.–25.6.1929, joissa oli tuhat kutsuvierasta. Päiville osallistuivat mm. pääministeri Oskar Mantere ja puolustusministeri Aimo Kaarlo Cajander [1] Tapahtumasta teki Suomi-Filmi pienoiselokuvan, ajankohtaisdokumentin, jossa junat tuovat vieraita Lahden asemalle, josta nämä jatkavat matkaa Hennalaan jalan tai linja-autolla ja jossa rykmentin komentaja, jääkärieverstiluutnantti Eino Rafael Forsman, toivottaa vieraat tervetulleiksi sekä puolustusministeri Cajander pitää joukkojen katselmuksen. Elokuvassa nähdään myös taistelunäytös. [2]

Juuri ennen ylimääräisiä harjoituksia Tampereen rykmentti perusti suojajoukoksi 6. lokakuuta 1939 I divisioonan 1. prikaatin II pataljoonan, joka lähti 7. lokakuuta Lahden hiihtostadionilta junalla Karjalankannakselle Valkjärvelle. II/1./I lakkautettiin talvisodan jälkeen Moskovan rauhan aikana 25. heinäkuuta 1940. [3]

LähteetMuokkaa