Tallinnan vesihuoltojärjestelmä
Tallinnan vesihuoltojärjestelmä (vir. Tallinna veevarustussüsteem) on muodostettu varmistamaan Tallinnan kaupungin asukkaiden käyttöön riittävä määrä raakavettä. Tallinnan seudulle on varauduttu tuomaan 200 000 m³ raakavettä vuorokaudessa. Järjestelmää koordinoi ja käyttää Tallinna Vesi, mutta vedenhankinnassa avustaa joukko pieniä yrityksiä tai yhteisöjä.[1][2][3]
Yleistä muokkaa
Raakavesi hankitaan kaupungin alueen pohjavesistä ja Tallinnan ympäristön pintavesistä. Vuonna 2009 pohjaveden osuus raakavedestä oli 10% ja pintaveden 90%. Pohjavettä pumpataan 29 kaivosta, jotka sijaitsevat eri puolilla kaupunkia. Pintavesi kootaan Tallinnassa sijaitsevaan Ülemistejärveen, jossa sijaitsee myös Ülemisten vedenpuhdistuslaitos (vir. Ülemiste Veepuhastusjaam). Pintavesi kerätään 1 864 km² laajuiselta alueelta, joka sisältää Pärnujoen, Jägala jõen ja Pirita jõen yläjuoksuja Pandiveren ylängöltä sekä niiden keskijuoksuja, ja vedet johdetaan sitten jokien välisten kanavien avulla Ülemistejärveen.[1][2][3]
Kaivot muokkaa
Kaivot sijaitsevat pääasiassa Nõmmen, Piritan, Meriväljan, Mähen, Kloostrimetsan ja Kakumäen kaupunginosissa. Kaivojen pohjavesi nostetaan kalkkikivikalliosta syvyyksistä, joiden muodostumisajat vastaavat iältään joko ediacara- ja kambri-kausien vaihdetta tai kambri- ja ordoviki-kausien vaihdetta. Näiden pohjavesien sisältävät mineraalit poikkeavat hieman toisistaan. Pohjavettä käytetään noin 68 000 m³ vuorokaudessa.[1][2]
Pintavesijärjestelmä muokkaa
Ülemistejärveen johdetusta pintavedestä voidaan puhdistaa asukkaiden käyttöön enintään 123 000 m³ vuorokaudessa, mutta tuotannon keskiarvo on ollut noin 60 000 m³. Pintavesiä ohjataan Ülemistenjärveen keräämällä ne tätä varten rakennettuihin tekojärviin, joita on kuusi: Vaskjalan tekojärvi, Kaunissaaren tekojärvi, Aavojan tekojärvi, Aruoja veehoidla, Raudoja veehoidla ja Soodlan tekojärvi. Tekojärvien väliin on rakennettu kahdeksan kanavaa ja niiden tueksi putkistoja yhteensä 66,9 kilometriä.[1][2][3]
Vaskjala-Ülemiste kanal tuo vedet Pirita jõen Vaskjalan tekojärvestä Ülemistenjärveen. Pirita jõen yläjuoksulla sijaitsee suuri Paunkülan tekojärvi, jonne kerätään vettä varastoon kuivaa kautta varten. Pirita jõgi saa lisävettä Jägala jõesta kahta reittiä myöten. Lisävettä saadaan Jägala jõen keskivaiheilta Jägala-Pirita kanalista, joka alkaa Kaunissaaren tekojärvestä. Myös Jägala jõen yläjuoksulta johdetaan vettä Paunkülan tekojärveen Sae-Paunküla kanalia pitkin. Jägala jõen oma virtaama ei riitä Tallinnan tarpeisiin, vaan sitäkin täydennetään kahdella tavalla. Ensiksi, sen yläjuoksulle tuodaan vettä Pärnujoen latvoilta Jägala-Pirita kanalia pitkin kohtaan, joka sijaitsee Sae-Paunküla kanalin yläpuolella. Toiseksi, Jägäla jõen sivujoesta Aavojasta johdetaan vettä siinä olevasta Aavojan tekojärvestä Aavoja-Kaunissaare kanalia pitkin suoraan Kaunissaaren tekojärveen. Vastaavasti, Jägala jõen toisesta sivujoesta Soodla jõesta tuodaan Aavojan tekojärveen lisävettä suuremmasta Soodlan tekojärvestä. Sen vedet johdetaan ensin sen vieressä sijaitsevaan Raudoja veehoidlaan, josta lähtee länteen Raudoja-Aavoja kanal. Se laskee Aruoja veehoidlaan, josta on yhdysoja Aavojan tekojärveen.[3][4][5][6][7]
Tällaisten mutkikkaiden kanavointien avulla voidaan johtaa monesta rinnakkaisesta joesta vettä lännessä sijaitsevaan Tallinnan Ülemistenjärveen. Kanavat kulkevat jokien luontaisiin laskusuuntiin nähden poikittain, joten ne ylittävät matkalla kohtaamansa luonnolliset joet.
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d Tallinna: Energia (Arkistoitu – Internet Archive)(viroksi), päivitetty 25.2.2009, viitattu 27.6.2017
- ↑ a b c d Ruiso, Kadi: Water supply of Tallinn (Arkistoitu – Internet Archive)(viroksi)(englanniksi), päivitetty 2009, viitattu 27.6.2017
- ↑ a b c d Eesti Entsüklopeedia: Ülemiste järv(viroksi), 2003, viitattu 3.7.2017
- ↑ Nerman, Robert & Kaplinski, Küllike: Tallinna kommunaalmajandus 1940–2011, s. 603–688. Tallinn City Office, 2011. ISBN 978-994-930253-6. Teoksen verkkoversio (Google Books) (viitattu 2.7.2017). (viroksi)
- ↑ Eesti Entsüklopeedia: Soodla jõgi(viroksi), 2003, viitattu 3.7.2017
- ↑ Eesti Entsüklopeedia: Pirita jõgi(viroksi), 2003, viitattu 3.7.2017
- ↑ Eesti Entsüklopeedia: Jägala jõgi(viroksi), 2003, viitattu 3.7.2017