Avaa päävalikko

Erik Karppinen, tunnettu lempinimellä Talas-Eera (10. tammikuuta 1859 Paltamo2. kesäkuuta 1903 Paltamo) oli suomalainen, paltamolainen voimamies, josta on kansanperinteessä säilynyt monia tarinoita.

Talaksen torpassa Paltamon Pehkolanlahdessa syntynyt aikaansa nähden isokokoinen (pituus 190 senttiä, paino 150 kiloa) Talas-Eera suoritti kolmivuotisen asepalvelun Oulussa, ja jo tällöin hänen suuret ruumiinvoimansa herättivät huomiota. Asepalvelun jälkeen hän asui enimmäkseen kotitorpassaan ja toimi muun muassa toripoliisina Kajaanissa sekä souti tervatynnyreitä Ouluun. Talas-Eera pystyikin helposti käsittelemään jopa 150 kiloa painavia tervatynnyreitä. Samoin toripoliisina hänen suuret voimansa auttoivat järjestyksenpidossa.

Rehellisellä pelillä Eeraa voitti painissa tuskin kukaan. 1890-luvulla sirkuspainija Jacksonin ja Talas-Eeran ottelu päättyi tasapeliin, mutta Jackson huijasi; hän oli näet öljynnyt ihonsa niin, ettei Talas-Eera saanut hänestä kunnolla otetta.

Ansiotulojen ja kunnollisen ruoan puute aiheutti sen, että Talas-Eera kuoli vain 44-vuotiaana nälkään tai pilaantuneen viljan aiheuttamaan sairauteen.

Talas-Eeran vanhemmat velipuolet Heikki (s. 1843) ja Samuel (s. 1846) olivat 1860-luvulla mukana Kiveksen rosvoissa, jotka ryöstivät tervansoutajia Oulujärvellä. Myös Patju-Heikki oli poikkeuksellisen vahva. Hänet voitti tappelussa perimätiedon mukaan vain hänen veljensä Eera. Välillä Eerankin nimeen liitettiin etuliite patju (Patju-Eera), mutta tämä liite kuuluu enemmän Heikin nimeen. Paltamo-Seura pystytti 1972 Talas-Eeralle muistomerkin hänen haudalleen Paltaniemen vanhalla hautausmaalla. Myöhemmin myös Talaksen torpan sijaintipaikalla Pehkolanniemessä paljastettiin Talas-Eeran muistolaatta.[1][2][3]

Talas-Eera oli päähenkilönä kirjailija Hannu Mäkelän vuonna 1981 kirjoittamassa radiokuunnelmassa Voimamies. Kuunnelmassa Heikki Määttäsen esittämä idealistinen kansakoulunopettaja alkaa kerätä kainuulaisilta tietoja Talas-Eerasta laatiakseen hänen elämästään isänmaallisen sankarieepoksen. Voimamies paljastuu kuitenkin traagiseksi hahmoksi, jolla oli ongelmia alkoholin kanssa ja joka kuoli nälän riuduttamana.[4]

KirjallisuuttaMuokkaa

  • Talas-Eera : Kainuun voimamiesten kuningas ; koottu tarkasti H. W. Claudelinin sanomalehti Kalevassa vuosina 1935-1936 ilmestyneestä kirjoitussarjasta. Paltamo seura, Paltamo 1980
  • Heikkinen, Reijo & Lackman, Matti: Korpikansan kintereillä. Kainuun työväenliikkeen historia. Leivän lähteet, 1986
  • Hannu Mäkelä : radiokuunnelma ja näytelmä Voimamies, 1981, 1982

LähteetMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa