Takkujäkälä

kotelosienilaji

Takkujäkälä (keltatakkujäkälä) (Letharia vulpina) on jäkälälaji, joka muistuttaa kasvutavaltaan hankajäkäliä (Evernia), rustojäkäliä (Ramalina) ja naavoja (Usnea). Se on väriltään voimakkaan keltainen.

Takkujäkälä
Uhanalaisuusluokitus
Suomessa: Hävinnyt
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Sienet Fungi
Kaari: Kotelosienet Ascomycota
Luokka: Lecanoromycetes
Alaluokka: Lecanoromycetidae
Lahko: Maljajäkälät Lecanorales
Heimo: Karpeet Parmeliaceae
Suku: Takkujäkälät Letharia
Laji: vulpina
Kaksiosainen nimi

Letharia vulpina
(L.) Hue

Katso myös

  Takkujäkälä Wikispeciesissä
  Takkujäkälä Commonsissa

Takkujäkälä tuottaa hyvin harvoin kotelomaljoja, jotka ovat isoja ja ruskeita.

Takkujäkälää esiintyy Euroopassa vuoristoissa. Se elää erityisesti lehtikuusilla. Sitä kasvaa myös Pohjois-Amerikassa.

Takkujäkälä on löydetty Suomessa Ahvenanmaalta, mutta esiintymä on hävinnyt ja samoin laji koko Suomen alueelta.

Takkujäkälän keltaista väriainetta vulpiinihappoa on käytetty petoeläinten kuten susien ja kettujen myrkyttämiseen.

Takkujäkälän jäkäläaineena eli sekundaarisena aineenvaihduntatuotteena esiintyy atranoriinia (C19H18O8) ja vulpiinihappoa (C19H14O5), kotelomaljoissa norstiktahappoa (C18H12O9).[1]

Lähteet muokkaa

  1. Stenroos, Soili & Ahti, Teuvo et al.: Suomen jäkäläopas, s. 256. Helsinki: Luonnontieteellisen keskusmuseon kasvimuseo, 2011. ISBN 978-952-10-6804-1.
  • Jahns, Hans Martin: Sanikkaiset Sammalet Jäkälät Pohjois-, Keski- ja Länsi-Euroopassa. Otava. 1982.
  • Rassi, Pertti, Hyvärinen, Esko, Juslén, Aino & Mannerkoski, Ilpo (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus – Punainen kirja 2010. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki.

Aiheesta muualla muokkaa

Tämä sieniin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.