Taistelu Mantšuriasta
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit lisätä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitä ne ohjeen mukaan. |
Taistelu Mantšuriasta (tunnetaan myös nimillä Neuvostoliiton invaasio Mantšuriaan ja operaatio Elokuun myrsky) oli Neuvostoliiton suorittama sotilasoperaatio 9.–20. elokuuta 1945 välisenä aikana. Neuvostoliiton hyökkäys perustui 1943 pidettyyn Teheranin konferenssiin, jossa Neuvostoliitto saatuaan vakuutuksen Normandian maihinnoususta lupautui helpottamaan Tyynenmeren sotaa Yhdysvalloille hyökkäämällä Japania vastaan Kiinassa. Neuvostoliiton hyökkäys päätti Japanin ja Neuvostoliiton hyökkäämättömyyssopimuksen, joka oli solmittu 13. huhtikuuta 1941 viiden vuoden ajaksi. Neuvostoliiton hyökkäys tapahtui kolmen kuukauden kuluttua Saksan antautumisesta Neuvostoliitolle. Yhdysvallat ei pitänyt enää välttämättömänä Neuvostoliiton tukea ydinasein voitettavaa Japania vastaan, koska siitä seurasi Neuvostoliiton ja kommunistien aseman vahvistuminen Kaakkois-Aasiassa, mutta Neuvostoliitto piti kiinni Teheranin konferenssin lupauksestaan. Itä-Aasiaan toimitettiin runsaasti Saksasta vapautuneita ensilinjan taistelujoukkoja ja ylivoima oli varmistettu.
Taistelu Mantšuriasta | |||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Osa Tyynenmeren sotaa toisessa maailmansodassa | |||||||||||
| |||||||||||
| |||||||||||
Osapuolet | |||||||||||
Komentajat | |||||||||||
Vahvuudet | |||||||||||
1 715 500 sotilasta |
1 427 000 sotilasta | ||||||||||
Tappiot | |||||||||||
9 726 kaatunutta |
83 737 kaatunutta | ||||||||||
Keskinen Tyynimeri
Kaakkoinen Tyynimeri
Lounainen Tyynimeri
Pohjois-Amerikka
Japani
|
Sotaretki käsitti Neuvostoliiton hyökkäyksen Itä-Aasiassa Japania vastaan Kiinassa ja Kuriileilla. Sotaretken valmistelu alkoi Saksan antauduttua toisessa maailmansodassa Euroopasta Itä-Aasiaan rautateitse siirretyin voimin. Taistelut käytiin pääasiassa Japanin keisarikunnan Mantšukuossa, Mantšuriassa olevia joukkoja, Kwantungin armeijaa vastaan. Japanilla ja Neuvostoliitolla oli 1941 solmittu, vuoteen 1946 kestävä hyökkäämättömyyssopimus.
Mantšurian taistelusta käytetään joskus nimitystä Elokuun myrsky. Nimityksen keksi englantilainen kirjailija David Glantz, joka käytti nimeä ensimmäisen kerran. Neuvostoliitossa käytettiin ja Venäjän federaatiossa käytetään operaatiosta nimeä taistelu Mantšuriasta tai Mantšurian operaatio.
OperaatioMuokkaa
Operaation suorittamiseksi muodostettiin kolme armeijaryhmää, joita kutsuttiin neuvostoliittolaisittain rintamiksi: Neuvostoliiton marsalkka A. M. Vasiljevskin toimiessa armeijaryhmien ylipäällikkönä komensi Taka-Baikalin rintamaa R. J. Malinovski, ensimmäinen Kaukoidän rintamaa K. A. Meretsvkov ja toinen Kaukoidän rintamaa M. A. Purkajev. Yhteensä näillä kolmella armeijaryhmällä oli käytössään 1 500 000 henkilöä. Japanin keisarikunnan Kwantungin armeijalla oli 1 000 000 henkilöä, 6 260 tykistöäasetta (tykkiä tai raskasta kranaatinheitintä), 1 150 panssarivaunua tai panssariajoneuvoa ja 1 500 lentokonetta. Armeijaa komensi kenraali Otsudzo Jamadi.
Neuvostoliittolaisen Suuren Isänmaallisen sodan historia -kirjan mukaan japanilaisilta puuttui automaattiaseita, panssarintorjunta-aseita, vastatykistöä ja heillä oli vain vähän raketinheittimiä ja raskaita tykkejä. Divisioonien ja rykmenttien tykit olivat pääasiassa vain 75 mm-kaliiperia.
Hyökkäys alkoi Neuvostoliiton Jaltan konferenssissa antaman lupauksen mukaisesti aamulla 9. elokuuta, kolme kuukautta sen jälkeen kun Saksa oli antautunut 9. toukokuuta. Hyökkäys alkoi kahden atomipommin pudotuksen välisena aikana: Hiroshima (6. elokuuta) ja Nagasaki (9. elokuuta). On kuitenkin selvää, että pommien pudotuksella ei ollut hyökkäyksen ajoitukselle mitään väliä.
Neuvostoliitto julisti virallisesti sodan Japania vastaan 8. elokuuta 1945.[1]
VaikutuksetMuokkaa
Neuvostoliiton tunkeutuminen Koreaan Mantšurian operaation aikana johti siihen, että Truman ja Stalin sopivat Korean jakamisesta Etelä- ja Pohjois-Koreaan.[1]
Mantšurian operaation jatkona Neuvostoliitto miehitti myös Japanille kuuluneet Kuriilien saaret. Japani ei vieläkään hyväksy eteläisten saarten liittämistä Venäjään.
LähteetMuokkaa
- ↑ a b World War II and Korea South Korea: A Country Study. Library of Congress, 1990.