Taistelu Mantšuriasta

Taistelu Mantšuriasta (tunnetaan myös nimillä Neuvostoliiton invaasio Mantšuriaan ja operaatio Elokuun myrsky) oli Neuvostoliiton suorittama sotilasoperaatio 9.–20. elokuuta 1945 välisenä aikana. Neuvostoliiton hyökkäys perustui 1943 pidettyyn Teheranin konferenssiin, jossa Neuvostoliitto saatuaan vakuutuksen Normandian maihinnoususta lupautui helpottamaan Tyynenmeren sotaa Yhdysvalloille hyökkäämällä Japania vastaan Kiinassa. Neuvostoliiton hyökkäys päätti Japanin ja Neuvostoliiton hyökkäämättömyyssopimuksen, joka oli solmittu 13. huhtikuuta 1941 viiden vuoden ajaksi. Neuvostoliiton hyökkäys tapahtui kolmen kuukauden kuluttua Saksan antautumisesta Neuvostoliitolle. Yhdysvallat ei pitänyt enää välttämättömänä Neuvostoliiton tukea ydinasein voitettavaa Japania vastaan, koska siitä seurasi Neuvostoliiton ja kommunistien aseman vahvistuminen Kaakkois-Aasiassa, mutta Neuvostoliitto piti kiinni Teheranin konferenssin lupauksestaan. Itä-Aasiaan toimitettiin runsaasti Saksasta vapautuneita ensilinjan taistelujoukkoja ja ylivoima oli varmistettu.

Taistelu Mantšuriasta
Osa Tyynenmeren sotaa toisessa maailmansodassa
Mantšurian kartta, jossa on kuvattu Neuvostoliiton strategia ja sen suunnittelemat hyökkäykset Mantšuriassa 1945.
Päivämäärä: 9.–20. elokuuta 1945 Paikka: Mantšuria/Mantšukuo, Sisä-Mongolia/Mengjiang ja Korean pohjoisosa Lopputulos: Neuvostoliiton voitto Aluemuutokset: Neuvostoliitto valtasi eteläisen Sahalinin alueen Vaikutukset: Japanin antautuminen Mantšurian vapautus Mantšukuon romahtaminen
Osapuolet
Neuvostoliitto Mongolian kansantasavalta	Japani  Mantšukuo Mengjiang
Komentajat
Aleksandr Vasilevski	Otozō Yamada Zhang Jinghui
Vahvuudet
1 715 500 sotilasta	1 427 000 sotilasta
Tappiot
9 726 kaatunutta 24 425 haavoittunutta	83 737 kaatunutta 640 276 vangittua
Tyynenmeren sota toisessa maailmansodassa Keskinen Tyynimeri Pearl Harbor Iskut Marshallin- ja Gilbertsaarille Doolittlen hyökkäys Korallimeri Midway RY Salomonsaaret Gilbert- ja Marshallinsaaret Mariaanit ja Palau Tulivuorisaaret ja Ryūkyūsaaret Inmate Kaakkoinen Tyynimeri Indokiina (1940) Thaimaa Alankomaiden Itä-Intia Malesia Burma (1941–1942) Singapore Burma (1942–1943) Burma (1944) Burma (1944–1945) Indokiina (1945) Malakansalmi Tiderace Zipper Ranskan–Thaimaan sota Thaimaa Intian valtameri (1940–1945) Strategiset pommitukset (1944–1945) Lounainen Tyynimeri Filippiinit (1941–1942) Alankomaiden Itä-Intia (1941–1942) Timor Taistelu Australiasta Uusi-Guinea Filippiinit (1944–1945) Borneo (1945) Pohjois-Amerikka Aleutit Ellwoodin pommitukset Estevan Pointin majakka Fort Stevensin pommitukset Ilmavalvonta Ilmapallohyökkäykset Projekti Hula Japani Ilmahyökkäykset Japaniin Mariaanien ilmapommitukset Tulivuorisaaret ja Ryūkyūsaaret Tokion pommitukset Starvation Laivastoiskut Japaniin toisessa maailmansodassa Hyökkäys Yokosukaan Sagaminlahden taistelu Kuren pommitukset Operaatio Downfall atomipommit Kuriilisaarten maihinnousu Japanin antautuminen Mantšuria Mantšuria (1945) Sahalinin saarten valtaus Shumshun taistelu

Sotaretki käsitti Neuvostoliiton hyökkäyksen Itä-Aasiassa Japania vastaan Kiinassa ja Kuriileilla. Sotaretken valmistelu alkoi Saksan antauduttua toisessa maailmansodassa Euroopasta Itä-Aasiaan rautateitse siirretyin voimin. Taistelut käytiin pääasiassa Japanin keisarikunnan Mantšukuossa, Mantšuriassa olevia joukkoja, Kwantungin armeijaa vastaan. Japanilla ja Neuvostoliitolla oli 1941 solmittu, vuoteen 1946 kestävä hyökkäämättömyyssopimus.

Mantšurian taistelusta käytetään joskus nimitystä Elokuun myrsky. Nimityksen keksi englantilainen kirjailija David Glantz, joka käytti nimeä ensimmäisen kerran. Neuvostoliitossa käytettiin ja Venäjän federaatiossa käytetään operaatiosta nimeä taistelu Mantšuriasta tai Mantšurian operaatio.

Operaatio

Operaation suorittamiseksi muodostettiin kolme armeijaryhmää, joita kutsuttiin neuvostoliittolaisittain rintamiksi: Neuvostoliiton marsalkka A. M. Vasiljevskin toimiessa armeijaryhmien ylipäällikkönä komensi Taka-Baikalin rintamaa R. J. Malinovski, ensimmäinen Kaukoidän rintamaa K. A. Meretsvkov ja toinen Kaukoidän rintamaa M. A. Purkajev. Yhteensä näillä kolmella armeijaryhmällä oli käytössään 1 500 000 henkilöä. Japanin keisarikunnan Kwantungin armeijalla oli 1 000 000 henkilöä, 6 260 tykistöäasetta (tykkiä tai raskasta kranaatinheitintä), 1 150 panssarivaunua tai panssariajoneuvoa ja 1 500 lentokonetta. Armeijaa komensi kenraali Otsudzo Jamadi.

Neuvostoliittolaisen Suuren Isänmaallisen sodan historia -kirjan mukaan japanilaisilta puuttui automaattiaseita, panssarintorjunta-aseita, vastatykistöä ja heillä oli vain vähän raketinheittimiä ja raskaita tykkejä. Divisioonien ja rykmenttien tykit olivat pääasiassa vain 75 mm-kaliiperia.

Hyökkäys alkoi Neuvostoliiton Jaltan konferenssissa antaman lupauksen mukaisesti aamulla 9. elokuuta, kolme kuukautta sen jälkeen kun Saksa oli antautunut 9. toukokuuta. Hyökkäys alkoi kahden atomipommin pudotuksen välisena aikana: Hiroshima (6. elokuuta) ja Nagasaki (9. elokuuta). On kuitenkin selvää, että pommien pudotuksella ei ollut hyökkäyksen ajoitukselle mitään väliä.

Neuvostoliitto julisti virallisesti sodan Japania vastaan 8. elokuuta 1945.

Vaikutukset

Neuvostoliiton tunkeutuminen Koreaan Mantšurian operaation aikana johti siihen, että Truman ja Stalin sopivat Korean jakamisesta Etelä- ja Pohjois-Koreaan.

Mantšurian operaation jatkona Neuvostoliitto miehitti myös Japanille kuuluneet Kuriilien saaret. Japani ei vieläkään hyväksy eteläisten saarten liittämistä Venäjään.