Taidelajit kesäolympialaisissa 1948

Vuoden 1948 kesäolympialaisissa kilpailtiin urheilun lisäksi myös taidelajeissa. Tämä oli seitsemäs ja toistaiseksi viimeinen kerta kun taidelajit olivat mukana olympialaisten ohjelmassa. Mukana oli 299 osanottajaa 27 eri maasta. Kategorioita oli viisi, jotka olivat arkkitehtuuri, kirjallisuus, kuvanveisto, maalaustaide ja musiikki. Kategoriat jakautuivat vielä alakategorioihin. Töiden piti olla urheilun innoittamia.[1]

Mitalistit

muokkaa

Arkkitehtuuri

muokkaa
Tapahtuma Kultaa Hopeaa Pronssia
Arkkitehtisuunnittelu   Adolf Hoch[2]
Skisprungschanze auf dem Kobenzl
  Alfred Rinesch[3]
Watersports Centre
  Nils Olsson[4]
Baths and Sporting Hall
Kaupunkisuunnittelu   Yrjö Lindegren[5]
The Centre of Athletics
  Werner Schindler[6]
ja   Edy Knupfer[6]
Swiss Federal Sports and Gymnastics Training Centre
  Ilmari Niemeläinen[7]
The Athletic Centre

Kirjallisuus

muokkaa
Tapahtuma Kultaa Hopeaa Pronssia
Draama Ei kultamitalistia Ei hopeamitalistia Ei pronssimitalistia
Epiikka   Giani Stuparich[8]
La Grotta
  Josef Petersen[9]
The Olympic Champion
  Éva Földes[10]
The Well of Youth
Lyriikka   Aale Tynni[11]
Laurel of Hellas
  Ernst van Heerden[12]
Six Poems
  Gilbert Prouteau[12]
Rythme du Stade

Kuvanveisto

muokkaa
Tapahtuma Kultaa Hopeaa Pronssia
Korkokuvat Ei kultamitalistia Ei hopeamitalistia   Rosamund Fletcher[6]
The End of the Covert
Mitalit ja rintasoljet Ei kultamitalistia   Oskar Thiede[13]
Eight Sports Plaques
  Edwin Grienauer[14]
Prize Rowing Trophy
Patsaat   Gustaf Nordahl[15]
Homage to Ling
  Chintamoni Kar[16]
The Stag
  Hubert Yencesse[6]
Nageuse

Maalaus- ja graafinen taide

muokkaa
Tapahtuma Kultaa Hopeaa Pronssia
Kaiverrus ja etsaus   Albert Decaris[6]
Swimming Pool
  John Copley[14]
Polo Players
  Walter Battiss[12]
Seaside Sport
Sovellettu taide ja käsityöt Ei kultamitalistia   Alex Diggelmann[17]
World Championship for Cycling Poster
  Alex Diggelmann[17]
World Championship for Ice Hockey Poster
Öljy- ja vesivärit   Alfred Thomson[18]
London Amateur Championships
  Giovanni Stradone[6]
Le Pistard
  Letitia Marion Hamilton[19]
Meath Hunt Point-to-Point Races

Musiikki

muokkaa
Tapahtuma Kultaa Hopeaa Pronssia
Instrumentaalinen Ei kultamitalistia   John Weinzweig[20]
Diverti for Solo Flute and Strings
  Sergio Lauricella[21]
Toccata per Pianoforte
Kuorolaulu ja orkesteri   Zbigniew Turski[22]
Olympic Symphony
  Kalervo Tuukkanen[23]
Karhunpyynti
  Erling Brene[21]
Viguer
Suullinen Ei kultamitalistia Ei hopeamitalistia   Gabriele Bianchi[21]
Inno Olimpionico

Lähteet

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. The Official Report of The Organising Committee for the XIV Olympiad, s. 195–198. Lontoo: The Organising Committee for the XIV Olympiad, 1948.
  2. Cheng, Linda: When architecture was an Olympic sport Articles. 26.8.2016. Architecture AU. Viitattu 22.8.2021. (englanniksi)
  3. Olympia: Die problematische Nahbeziehung von Kunst und Sport Sport. 26.7.2012. Profil Magazin. Viitattu 22.8.2021. (saksaksi)
  4. Valhallabadet/Valhalla Sport Fastigheter. Higab. Viitattu 22.8.2021. (ruotsiksi)
  5. Yrjö Lindegren Suomen olympiakomitea. Arkistoitu 28.10.2020. Viitattu 17.2.2020.
  6. a b c d e f AWARDS IN THE SPORT IN ART COMPETITION XIV TH OLYMPIAD LONDON 1948 OPENING CEREMONY. 1948. Olympic Library. Viitattu 4.4.2021. (englanniksi)
  7. Aho, Esko: Urheilukeskus nappasi olym­piap­rons­sia Kulttuuri. 16.7.2008. Kaleva Media. Viitattu 17.2.2020.
  8. Holt, Richard & Ruta, Dino: ”Cultural Olympiad or an Olympics for cultural regeneration? Torino 2006”, Routledge Handbook of Sport and Legacy: Meeting the Challenge of Major Sports Events. Routledge, 2015. ISBN 978-113-647-758-4 Google-kirjat (viitattu 22.8.2021). (englanniksi)
  9. ”Arts Competitions”, The Official Report of the Organising Committee for the XIV Olympiad, s. 535–537. Lontoo: Organising Committee for the XIV Olympiad, 1948.
  10. Holler Mecséri, Annamária: An Olympian who Survived Three Concentration Camps (Nro. 3) Journal of Olympic History. 2015. The International Society of Olympic Historians. Viitattu 3.4.2021. (englanniksi)
  11. Lindfors, Jukka: Aale Tynni voitti olympiakullan Muoniossa Uutiset. 7.5.2008. Yleisradio (Yle). Viitattu 17.2.2020.
  12. a b c Hampton, Janie: ”Chapter 16: Medals for Artists”, The Austerity Olympics: When the Games Came to London in 1948. Aurum, 2012. ISBN 978-178-131-001-4 Google-kirjat (viitattu 18.4.2021). (englanniksi)
  13. OLYMPIC GAMES MEMORABILIA 1896–2014 Mail Bid Auction No. 73. 26.4.2014. Ingrid O’Neil Sports and Olympic Memorabilia. Viitattu 29.10.2020. (englanniksi)
  14. a b Stromberg, Joseph: When the Olympics Gave Out Medals for Art Arts & Culture. 24.7.2012. The Smithsonian Magazine. Viitattu 29.10.2020. (englanniksi)
  15. Jönsson, Åke: OS i kultur - tavlan som gav olympiskt guld Populär Historia 5/2002. 2002. Svenska Historiska Media Tidskrifter AB. Arkistoitu 24.8.2010. Viitattu 1.11.2020. (ruotsiksi)
  16. Chintamoni Kar Making Britain. The Open University. Viitattu 22.8.2021. (englanniksi)
  17. a b Meile, Ralf: Mit diesem Plakat holt ein Schweizer Gold, noch bevor Hitler die Spiele eröffnet Sport. 1.8.2020. Watson. Viitattu 22.8.2021. (saksaksi)
  18. Lametti, Daniel: Who Will Win the Gold Medal in Literature? A History of Competitive Art at the Olympics Culture. 26.7.2012. Slate. Viitattu 22.8.2021. (englanniksi)
  19. Culleton, Claire: Voices on Campus: Claire Culleton on Irish Art at the Olympic Games. Bridgewater Review, Toukokuu 2017, 36. vsk, nro 1, s. 29–32. Massachusetts: Bridgewater State University. ISSN 0892-7634 Artikkelin verkkoversio. (PDF) Viitattu 22.2.2020. (englanniksi)
  20. 7 bizarre 'sports' no longer held at the Summer Games Sports. 5.8.2016. CTV News. Viitattu 1.11.2020. (englanniksi)
  21. a b c Kramer, Bernhard: Musica Olympiaca: The Forgotten Composers of the Olympic Art Competitions. JOURNAL OF OLYMPIC HISTORY, Marraskuu 2005, 13. vsk, nro 3, s. 19, 20. International Society of Olympic Historians (ISOH). ISSN 1085-5165 Artikkelin verkkoversio. (pdf) Viitattu 1.11.2020. (englanniksi)
  22. Fryc, Adam & Poncek, Mirosław: An Event of ‘Two Heroes’: Poland and the 1948 London Olympic Games. (Tiivistelmä) The International Journal of the History of Sport, 9.4.2010, 27. vsk, nro 6, s. 1065-1079. Taylor-Francis Online. ISSN 1743-9035 Artikkelin verkkoversio. (PDF) Viitattu 23.2.2020. (englanniksi)
  23. Tuomaala, Tomi: Kalervo Tuukkasen Karhunpyynti: Hopeaa sävellyskisassa 1948 Keskisuomalainen. 15.12.2014. Mediatalo Keskisuomalainen. Viitattu 17.2.2020.