Taidelajit kesäolympialaisissa 1928

Vuoden 1928 kesäolympialaisissa kilpailtiin urheilun lisäksi myös taidelajeissa. Tämä oli neljäs kerta kun taidelajit olivat mukana olympialaisten ohjelmassa. Mukana oli 370 osanottajaa 19 erimaasta. Kategorioita oli viisi, jotka olivat arkkitehtuuri, kirjallisuus, kuvanveisto, maalaustaide ja musiikki. Kategoriat jakautuivat vielä alakategorioihin. Töiden piti olla urheilun innoittamia.

Jan Wils voitti kultamitalin Amsterdamin olympiastadionin suunnitelusta.

MitalistitMuokkaa

ArkkitehtuuriMuokkaa

Tapahtuma Kultaa Hopeaa Pronssia
Arkkitehtisuunnittelu   Jan Wils[1]
Olympic Stadium at Amsterdam
  Einar Mindedal Rasmussen[2]
Swimming pool at Ollerup
  Jacques Lambert[3]
Stadium at Versailles
Kaupunkisuunnittelu   Alfred Hensel[4]
Stadium at Nuremberg
  Jacques Lambert[3]
Stadium at Versailles
  Max Laeuger[3]
Municipal Park at Hamburg

KirjallisuusMuokkaa

Tapahtuma Kultaa Hopeaa Pronssia
Draama Ei kultamitalistia   Lauro de Bosis[5]
Icarus
Ei pronssimitalistia
Eeppiset työt   Ferenc Mező[6]
L'historie des Jeux Olympiques
  Ernst Weiss[7]
Boetius von Orlamünde
  Carel Scharten[3]
ja Margo Scharten-Antink[8]
De Nar uit de Maremmen
Lyriikka   Kazimierz Wierzyński[9]
Laur Olimpijski
  Rudolf G. Binding[10]
Reitvorschrift für eine Geliebte
  Johannes Weltzer[11]
Symphonia Heroica

KuvanveistoMuokkaa

Tapahtuma Kultaa Hopeaa Pronssia
Korkokuvat ja medaljongit   Edwin Grienauer[12]
Médailles
  Chris van der Hoef[13]
Médaille pour les Jeux Olympiques
  Edwin Scharff[12]
Plaquette
Patsaat   Paul Landowski[14]
Boxeur
  Milo Martin[13]
Athlète au repos
  Renée Sintenis[3]
Footballeur

MaalaustaideMuokkaa

Tapahtuma Kultaa Hopeaa Pronssia
Graafiset työt   William Nicholson[13]
Un Almanach de douze Sports
  Carl Moos[13]
Posters
  Max Feldbauer[13]
Mailcoach
Maalaukset   Isaac Israëls[15]
Cavalier Rouge
  Laura Knight[16]
Boxeurs
  Walther Klemm[3]
Patinage
Piirrokset   Jean Jacoby[17]
Rugby
  Alexandre Virot[18]
Gestes de Football
  Władysław Skoczylas[19]
Posters

MusiikkiMuokkaa

Tapahtuma Kultaa Hopeaa Pronssia
Laulu Ei kultamitalistia Ei hopeamitalistia Ei pronssimitalistia
Yksi instrumentti Ei kultamitalistia Ei hopeamitalistia Ei pronssimitalistia
Orkesteri Ei kultamitalistia Ei hopeamitalistia   Rudolph Simonsen[20]
Symphony No. 2 Hellas

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. Singh Natial, Dr. Mandeep: ”Olympic in a Nutshell”, Introduction to Olympic Movement, s. 91. Friends Publications India, 2020. ISBN 978-938-845-781-1. Google-kirjat (viitattu 23.5.2021). (englanniksi)
  2. Elledge: There used to be Olympic medals for town planning, except they kept giving them to sports facilities City Monitor. 12.8.2016. The New Statesman Media Group Ltd.. Viitattu 23.5.2021. (englanniksi)
  3. a b c d e f van Rossem, G. (toim.): The Ninth Olympiad. Amsterdam 1928. Official Report (Sivut 891–894, 901) The Netherlands Olympic Committee. 1928. Amsterdam: J. H. de Bussy. Viitattu 23.2.2020. (englanniksi)
  4. History of the stadium of Nuremberg History. The Stadium of Nuremberg. Viitattu 23.5.2021. (englanniksi)
  5. Ferrari, Paolo: ”Lauro De Bosis”, L'aeronautica italiana: una storia del Novecento, s. 197–199. FrancoAngeli, 2004. ISBN 978-884-645-109-5. Google-kirjat (viitattu 29.10.2020). (italiaksi)
  6. 1928 Amsterdam Highlights Famous Hungarians. The American Hungarian Federation. Viitattu 29.10.2020. (englanniksi)
  7. Altman, Elias: Reverse Psychology: On Ernst Weiss Articles. 1.9.2010. The Nation. Viitattu 2.8.2021. (englanniksi)
  8. Heuvelmans, Kim: Antink, Margo Sybranda Everdina (1868-1957) Digitaal Vrouwenlexicon van Nederland. 21.7.2017. van Huygens ING en OGC (UU). Viitattu 2.4.2021. (hollanniksi)
  9. Kramer, Bernhard & Stanton, Richard: The Olympic Laurel of Kazimierz Wierzyriski. Journal of Olympic History, 2015, nro 2, s. 50. LA84 Foundation/International Society of Olympic Historians (ISOH). ISSN 1085-5165. Artikkelin verkkoversio (PDF) Viitattu 21.2.2020. (englanniksi)
  10. Randerscheinungen (Nro. 46) Binding-Briefe. 12.11.1957. Der Spiegel. Viitattu 9.6.2021. (saksaksi)
  11. Andersen, Jens: Da den olympiske ild brændte for kunsten Kultur. 7.8.2008. Berlingske. Viitattu 29.10.2020. (tanskaksi)
  12. a b BAS-RELIEFS AND MEDALS (Sivu 77) REPORT OF THE NINTH SESSION OF THE INTERNATIONAL OLYMPIC ACADEMY AT OLYMPIA. 1970. THE INTERNATIONAL OLYMPIC ACADEMY (IOA). Viitattu 29.10.2020. (englanniksi)
  13. a b c d e OLYMPIC GAMES ART COMPETITION MEDALLISTS (Sivut 16–17) Art competitions at the Olympic Games. 2.5.2019. The Olympic Studies Centre/ Olympic Foundation for Culture and Heritage. Viitattu 29.10.2020. (englanniksi)
  14. Olympism and Christ Redeemer (Nro 99, sivu 81) Olympic Review. Huhti-kesäkuu 2016. Olympic Movement. Viitattu 8.5.2021. (englanniksi)
  15. Heijmans, Door Jeroen: Nederlands goud Nieuws. 4.7.2007. Sportgeschiedenis. Viitattu 3.8.2021. (hollanniksi)
  16. Dame Laura Knight Curated & Created. Nottingham Trent University. Viitattu 4.4.2021. (englanniksi)
  17. Stromberg, Joseph: When the Olympics Gave Out Medals for Art Arts & Culture. 24.7.2012. The Smithsonian Magazine. Viitattu 29.10.2020. (englanniksi)
  18. Lowe, Felix: THE REMARKABLE TALE OF ALEX VIROT, THE TRAGIC TINTIN OF THE TOUR DE FRANCE Cycling. 29.11.2017. Eurosport. Viitattu 8.5.2021. (englanniksi)
  19. Sitkowska, Maryla: Władysław Skoczylas Culture.pl Artists. Joulukuu 2001. Adam Mickiewicz Institute/Museum of the Academy of Fine Arts in Warsaw. Viitattu 23.5.2021. (englanniksi)
  20. Kramer, Bernhard: Musica Olympiaca: The Forgotten Composers of the Olympic Art Competitions. Journal of Olympic History, Marraskuu 2005, 13. vsk, nro 3, s. 8–23. International Society of Olympic Historians (ISOH). ISSN 1085-5165. Artikkelin verkkoversio (PDF) Viitattu 22.2.2020. (englanniksi)