Tachibana Muneshige

Tachibana Muneshige (jap. 立花 宗茂, 18. joulukuuta 156715. marraskuuta 1643 oli japanilainen daimio eli lääninherra, joka hallitsi Yanagawan linnaa Kyūshūn saarella.

Tachibana Muneshige maalauksessa.

Muneshige palveli sotilasdiktaattori Toyotomi Hideyoshia, ja osallistui tämän kahteen Korean kampanjaan. Kun Hideyoshi menehtyi, hänen nimittämässään sijaishallitsijoiden neuvostossa syntyi pian erimielisyyksiä. Daimiot jakaantuivat kahteen leiriin Ishida Mitsunarin ja Tokugawa Ieyasun ympärille. Muneshige siirtyi Mitsunarin palvelukseen. Osapuolet kohtasivat Sekigaharan taistelussa, joka päättyi Ieyasun voittoon ja Mitsunarin teloitukseen. Muneshige ei itse ollut osallistunut taisteluun, koska oli samana päivänä valtaamassa Ōtsun linnaa Kyōgoku Takatsugulta.[1]

Kuultuaan Mitsunarin kuolemasta Muneshige palasi Kyūshūlle, missä Kuroda Yoshitaka, Nabeshima Katsushige ja Katō Kiyomasa olivat alkaneet vallata saarta Ieyasun alaisuuteen.[1] Myös Yanagawa oli joutunut hyökkäysten kohteeksi, mutta sen puolustukset olivat kestäneet. Linnan puolustamiseen olivat osallistuneet sotilaiden lisäksi Muneshigen entisen vaimon, Tachibana Ginchiyon, aseistamat nunnat.[1] Kiyomasa ja Yoshitaka kehottivat Muneshigea antautumaan, ja liittymään sotaan Mitsunarin puolella taistellutta Shimazua vastaan. Muneshige suostui, mutta Ieyasu keskeytti kampanjan, koska ei halunnut sotaa Kyūshūlle.[2] Lisäksi hän armahti Muneshigen, mutta vei tämän läänityksen.

Vuosina 16371638 Muneshige osallistui Shimabaran kapinan aikaiseen Haran piirtykseen, jossa shōgunaatin joukot lähetettiin kukistamaan verotuksesta ja kristittyjen vainoista vihastuneet kapinalliset. Shōgunaatin armeija koostui pääasiassa nuoremmista komentajista, jotka halusivat taistelun voitosta kunniaa pitkällä sodattomalla kaudella.[3] Muneshige esitti että armeijan ei tulisi lähteä suoraan hyökkäykseen, vaan ainoastaan katkaista puolustajien huoltotiet, mutta tätä suunnitelmaa pidettiin raukkamaisena.[4] Shōgunaatin joukot yrittivät vallata linnan useaan otteeseen, ja lopulta onnistuivat tässä Matsudaira Nobutsunan alaisuudessa.[5] Piirityksen päätteeksi joukot olivat kuitenkin menettäneet jopa 13 prosenttia sotilaistaan harkitsemattomien hyökkäysten takia.[6]

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. a b c Samurai Women, s. 50.
  2. Samurai Women, s. 51.
  3. Clements, s. 236.
  4. Clements, s. 237.
  5. Clements, s. 239.
  6. Clements, s. 240.