Třebíčin juutalaiset korttelit

Třebíčin juutalaiset korttelit (tšek. Zámostí) ja entinen ghetto Třebíčin kaupungin alueella Tšekissä ovat yksi parhaiten säilyneistä yhtenäisistä juutalaisten asuinalueista Euroopassa. Korttelit ja alueen juutalainen hautausmaa valittiin yhdessä kaupungissa sijaitsevan Pyhän Prokopiuksen basilikan kanssa Unescon maailmanperintöluetteloon vuonna 2003.[1]

Třebíčin juutalaiset korttelit
Juutalaisten korttelien Zámostín kunnan vanha kunnantalo.
Juutalaisten korttelien Zámostín kunnan vanha kunnantalo.
Maailmanperintökohde
Sijainti Třebíč, Vysočinan lääni, Tšekki
49°13′2″N, 15°52′44″E
Tyyppi kulttuurikohde
Kriteerit ii, iii
Tunnusnumero 1078
Valintahistoria
Valintavuosi 2003

Třebíč

Historia ja nykypäiväMuokkaa

 
Näkymä korttelien pohjoiselle pääkadulle.

Korttelit keskiajallaMuokkaa

Třebíčin kaupunki alkoi kasvaa kun alueelle oli perustettu benediktiiniluostari vuosien 1101–1104 välillä. Luostarista tuli tärkeä uskonnollinen keskus ja kaupungista nopeasti vilkas kauppapaikka.[2] Ensimmäiset juutalaiset saapuivat alueelle 1300-luvulla. Juutalaisilta oli kielletty kristittyjen keskuudessa asuminen, joten he perustivat oman yhteisönsä Jihlava-joen pohjoisrannalle joen eteläpuolen kristittyjen asuinalueen ja kauempana pohjoisessa sijainneen palatsilinnan väliin. Aluetta kutsuttiin nimellä Podklášterí (suom. luostarin alla).[3]

Hyökkääjät tuhosivat alueen muun Třebíčin kaupungin tavoin 1410 ja 1468, jolloin Unkarin kuningas Matias Corvinus valloitti kaupungin. Alue rakennettiin uudelleen 1475–1480. Juutalainen asuinalue menestyi, mutta juutalaisilla ei ollut samoja oikeuksia kuin kaupungin muilla asukkailla. Kaupungin porvarit yrittivät häätää kilpailijoiksi kokemansa juutalaiset kaupungista ensin 1528 ja toisen kerran 1547. Juutalaiset saivat kuitenkin jäädä.[4]

Vapautuminen 1600-luvulta lähtienMuokkaa

1600-luvun lopussa tilanne rauhoittui ja juutalaisille sallittiin rahanlainaamisen ja kaupan lisäksi myös käsityöammatteja kuten nahkojen parkitseminen ja saippuan tai käsineiden valmistaminen. Työtä verotettiin kuitenkin ankarasti. Třebíčin kaupunki jäi sekä kolmikymmenvuotisen sodan että turkkilaisten hyökkäyksen (1663) jalkoihin. Korttelit ovat palaneet historiansa aikana ainakin kuusi kertaa. Myös Jihlava-joki on tulvinut kortteleihin useita kertoja. Vuonna 1849 kortteleille myönnettiin itsenäisen kunnan status, ja ne saivat oman hallinnon ja pormestarin. Aluetta ryhdyttiin kutsumaan Zámostíksi (suom. sillan toisella puolella). Tsekkoslovakian aikana Zámostísta tuli osa Třebíčin kaupunkia.[4]

Korttelien asukkaat ja holokaustiMuokkaa

 
Gunter Temningin Berliinissä aloittama holokaustin historian näkyväksi tekeminen näkyy myös Třebíčin kadulla. Talojen edessä kadulla on kompastuskiviksi kutsuttuja laattoja, jotka kertovat kuka juuri tästä paikasta vietiin keskitysleirille.[5]

Kolmikymmenvuotisen sodan jälkeen kortteleissa asui 500 ihmistä. Vuoden 1753 kaupungin arkistojen mukaan kortteleissa asui 49 kauppiasta ja 101 käsityöläistä ja vuoden 1799 väestönlaskennassa 1 170 juutalaista. Kun yhteiskunta oli muuttunut suvaitsevammaksi 1800-luvun lopussa vauraammat juutalaiset alkoivat muuttaa gheton ulkopuolelle tai suurempiin kaupunkeihin. Heidän tilalleen muutti köyhempiä ihmisiä muualta kaupungista. Enimmillään vuonna 1890 kortteleissa asui 1 490 ihmistä eli noin neljäosa koko kaupungin väestöstä.[4]

Kaikki jäljellä olleet noin 300 juutalaista vietiin toisen maailmansodan aikana keskitysleireihin. 18–19. toukokuuta 1942 281 korttelien juutalaista kuljetettiin Theresienstadtin keskitysleirille ja myöhemmin itään tuhoamisleireille. Heistä palasi sodan jälkeen kaupunkiin vain kymmenen ihmistä.[4] Tällä hetkellä alueella ei asu tiettävästi juutalaisia.[2]

Korttelien alueMuokkaa

 
1. Kaupungintalo · 2. Etummainen synagoga · 3. Koulu · 4. Takimmainen synagoga · 5. Sairaala · 6. Köyhäintalo · 7. Nahkatehdas ja parkitsimo 8. Kärrytie 9. Mikveh-kylpylä 10. Vanhan sillan aiempi sijainti

Turvallisuussyistä ja koska kortteleilla ei ollut tilaa laajentua ne rakennettiin suljetuksi, yhtenäiseksi ja hyvin tiiviisti asutuksi alueeksi. Gheton vanhin osa on sen lännessä etummaisen synagogan alueella, josta korttelit rakentuivat vähitellen kohti itää. Kortteleiden halki kulkee kaksi suurempaa pääkatua, joita kutsuttiin vuosisatojen ajan ylemmäksi ja alemmaksi juutalaiseksi kaduksi.[3] Korttelien alueella on kaksi synagogaa, köyhäintalo, kunnantalo, koulu, vanha nahkatehdas ja sairaala. Alueeseen liittyy myös hieman kauempana sijaitseva juutalainen hautausmaa, joka on yksi Euroopan suurimmista.[6]

Gheton alueella on tällä hetkellä 121 asuinrakennusta. Talot ovat pieniä. Vuosisatojen kuluessa niihin tehtiin laajennuksia ja lisäyksiä ja niitä jaettiin asuntoihin useampien asukkaiden kesken. Ahtaassa ghetossa rakenteista tuli hankalia ja monimutkaisia. Joihinkin taloihin pääsee kulkemaan vain toisten talojen kautta. Talot rakennettiin ensin puusta, mutta useiden palojen jälkeen rakennusmateriaaliksi tuli kivi ja tiili.[3] Tyypillisesti talon alakerrassa oli pieni kauppa tai työpaja ja yläkerrassa asuintilat.[1]

KuvagalleriaMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. a b Jewish Quarter and St Procopius' Basilica in Třebíč whc.unesco.org. UNESCO World Heritage Centre. Viitattu 14.10.2020. (englanniksi)
  2. a b Eskenazi, Gerald: The Czech Republic's Hidden Gem You Must Visit: Trebic's Timeless Ghetto Forbes. Viitattu 14.10.2020. (englanniksi)
  3. a b c WHC Nomination Documentation, Jewish Quarter and St Procopius' Basilica in Trebíc, s. 6–15. UNESCO, 2003. Teoksen verkkoversio (PDF). (englanniksi)
  4. a b c d WHC Nomination Documentation, Jewish Quarter and St Procopius' Basilica in Trebíc, s. 22–24. UNESCO, 2003. Teoksen verkkoversio (PDF). (englanniksi)
  5. King, Megan: The Deeper Meaning Behind Berlin's Brass Cobblestones Culture Trip. Viitattu 14.10.2020. (englanniksi)
  6. Jewish Quarter in Třebíč · #VisitCzechRepublic www.visitczechrepublic.com. CzechTourism. Viitattu 14.10.2020. (englanniksi)

Aiheesta muuallaMuokkaa

 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Třebíčin juutalaiset korttelit.