Törnävä
Törnävä on Seinäjoen vanhin asuinalue, jossa sijaitsevat muun muassa Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo, Törnävän kartano, Törnävän kirkko, Hotelli Sorsanpesä,[2] koulutuskeskus Sedun toimipiste, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin psykiatrisia osastoja (Törnävän sairaala), Törnävän leirintäalue sekä Törnävän kesäteatteri. Alueen asukasluku oli 1 215 joulukuussa 2022.[1]
Törnävä | |
---|---|
Törnävän kartanon puutarha. |
|
Kaupungin kartta, jossa Törnävä korostettuna. |
|
Kaupunki | Seinäjoki |
Suuralue | Östermyra |
Kaupunginosa nro | 21 |
Väkiluku | 1 215[1] (31.12.2022) |
Lähialueet |
Noin kolme kilometriä kaupungin keskustan eteläpuolella sijaitseva Törnävä on Seinäjoen maalaiskunnan entinen kuntakeskus. Alueella järjestetään vuosittain muun muassa Provinssirock.[2]
Nimi
muokkaaTörnävä on saanut nimensä Östermyran kartanon myöhempien vaiheiden myötä. Konkurssin ja huutokaupan vaiheiden jälkeen kartano päätyi vuonna 1904 Ilmajoen tuomiokunnan tuomari, hovioikeudenasessori Konstantin Törnuddin omistukseen. Törnudd antoi kartanolle sukunsa syntymäpitäjän Tyrnävän ruotsinkielisen nimen Törnävä.[3]
Historia
muokkaaÖstermyran ruukki ja kartano
muokkaaKauppaneuvos Abraham Falander perusti vuonna 1798 Tikkukosken varteen Östermyran ruukin, jossa jalostettiin ensin suomalmia ja myöhemmin Ruotsista tuotettua vuorimalmia. Vuonna 1825 ruukin yhteyteen perustettiin ruutitehdas ja ruukin yhteyteen syntyi kartanoalue. 1880-luvulla Östermyrasta kehittyi suurmaatila, jonka yhtyedessä oli useita myllyjä, saha, tiilitehdas, meijeri ja oluttehdas. Östermyrassa oli myös karjanhoito- ja meijerikoulu sekä suuri kivinavetta. Östermyrasta muodostui suurmaatila loistokkaine kartanoineen, jotka loivat puitteet itsehallinnolle ja nykyiselle Seinäjoen kaupungille. Östermyra huutokaupattiin vuonna 1890.[4] 1800-luvulla kaupanteko keskittyi Östermyraan, joka oli nuoren kunnan ydinkeskus. 1870-luvulla kaupanteon painopiste siirtyi Joupin, Jouppilan ja Nyykoolin seudulle.[5]
Liiketoiminnan kehittyminen
muokkaaEnsimmäinen maakauppa perustettiin Östermyraan jo 1860-luvun alussa. Asialla oli ruukin kirjanpitäjä Johan Adolf Bähr. Kaupan perustamiseen vaikutti, että juuri Östermyrassa oli kaupan pitämiseen tarvittavaa kirjanpitotaitoa. Gustaf August Wasastjerna puolsi Bährin kauppaoikeuksia, millä oli vaikutus myönteiseen päätökseen.[5] Bährin jälkeen kauppa lienee siirtynyt Gustaf August Wasastjernan omistukseen. Tämä kauppa on todennäköisesti ollut vanha Venylä, joka sai nimensä pitkään kestäneestä ja monivaiheisesta rakentamisesta. Myöhemmin Wasastjerna perusti viereiselle tontille toisen kaupan, jota kansan suussa alettiin kutsua Äkkiläksi. Asiakkaita palvelivat kauppa-apulaiset, joita olivat kauppias Nordlundin sisar Amanda Nordlund, lukkarin leski Emilia Ulin sekä lukkari Evald Peurasen rouva.[6]
Vuonna 1868 kauppakirjuri Gustaf Häggblom avasi oman puotinsa, jota pidettiin Ala-Puskan talon päätykamarissa. Vuonna 1872 kaupan jatkajksi tuli kauppias Nordlund. Vuonna 1903 perustettu Seinäjoen Osuuskauppa toimi samoissa tiloissa vuoteen 1906, jonka jälkeen se siirtyi omaan rakennukseen Nyykoolinmäelle. 1930-luvulle asti kauppaa teki Antti Autio.[6]
Toisen maailmansodan jälkeen
muokkaaSotavuosien edellä Ala-Puskan talo tontteineen siirtyi Seinäjoen Urheilijain omistukseen. Joitain vuosia tontilla viivähti myös sota-ajan tuotantolaitos, kuivasäilöntätehdas Oy Solano, jonka varisinainen tehdastoiminta tapahtui Paukanevalla.[7]
Kuvia
muokkaa-
Kerrostaloasutusta Törnävän kaupunginosassa.
-
Liinamaan talo Törnävän ulkomuseoalueella.
-
Sedun toimipiste Törnäväntiellä.
Lähteet
muokkaa- Mäki, Aki: Kauppa kävi jotta pirellä piti. (Seinäjoen liiketoiminnan varhaishistoriaa) Vaasa Oy, 1988. ISBN 952-90043-2-X
Viitteet
muokkaa- ↑ a b Peltokangas, Heikki: Seinäjoen asukasluku pullistelee yllättävästi Ilkka-Pohjalainen. 28.5.2023. Viitattu 30.5.2023.
- ↑ a b Alue SKV Kiinteistönvälitys. Arkistoitu 30.7.2017. Viitattu 30.7.2017.
- ↑ Mäki 1988, s. 9
- ↑ Mäki 1988, s. 7–8
- ↑ a b Mäki 1988, s. 10–11
- ↑ a b Mäki 1988, s. 12
- ↑ Mäki 1988, s. 13
Aiheesta muualla
muokkaa- Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo (Arkistoitu – Internet Archive) Seinäjoen kotisivut
- Tornävän kesäteatterin kotisivut
- Ylen Elävä arkisto: 1980-lukulaista elämänmenoa ja muistoja menneistä Seinäjoella Törnävällä