Törkeä varkaus
Törkeä varkaus on varkauden törkeä tekomuoto. Varkauden lievä tekomuoto on näpistys.
Törkeä varkaus Suomen lainsäädännössä
muokkaaSuomen rikoslain 28 luvussa törkeä varkaus ja sen sanktiot määritellään seuraavasti:
Jos varkaudessa
- anastamisen kohteena on erittäin arvokas omaisuus,
- anastamisella aiheutetaan rikoksen uhrille tämän olot huomioon ottaen erityisen tuntuvaa vahinkoa,
- rikoksentekijä käyttää hyväkseen rikoksen uhrin avutonta tai hädänalaista tilaa,
- rikoksentekijä tai osallinen varustautuu teon toteuttamista varten ampuma-aseella, räjähdysaineella taikka muulla näiden kaltaisella vaarallisella välineellä tai
- rikoksentekijä murtautuu asuttuun asuntoon
ja varkaus on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä varkaudesta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi.
Yritys on rangaistava.[1]
Oikeuskäytäntö
muokkaaKorkeimman oikeuden ennakkopäätöksessä KKO:2018:47 syytetty oli varastanut kannettavia tietokoneita ja muuta elektroniikkaa noin 6 000 euron arvosta. Varastettua omaisuutta ei pidetty törkeän varkauden tunnusmerkistössä tarkoitetulla tavalla erittäin arvokkaana, ja vastaajan syyksi luettiin törkeän varkauden sijaan varkaus.[2] Myöskään ennakkopäätöksessä KKO:2019:46 korkein oikeus ei pitänyt 9 500 euron arvoista moottoripyörää erittäin arvokkaana omaisuutena, ja näin ollen syytetyn katsottiin syyllistyneen törkeän varkauden asemesta varkauteen. Keski-Suomen käräjäoikeus ja Vaasan hovioikeus olivat aiemmin katsoneet vastaajan syyllistyneen törkeään varkauteen.[3]
Vuoden 2008 tilastojen mukaan yksittäisrikoksena törkeästä varkaudesta tuomittiin 422 henkilöä. Tuomioista 174 oli ehdollisia vankeusrangaistuksia (41 %), 27 yhdyskuntapalvelua (6 %) ja 213 ehdotonta vankeutta (51 %). Ehdollisten vankeusrangaistusten keskipituus oli 8,3 kuukautta ja ehdottomien 12,5 kuukautta.[4]
Vuosina 2009–2012 Suomen käräjäoikeuksissa ratkaistiin vuosittain 294–380 asiaa, joissa pääsyytteenä (törkeimpänä rikoksena) oli törkeä varkaus. Vastaajien määrä oli vuodesta riippuen 750–990, eli keskimäärin lähes 3 henkeä. Pääsyytteen mukainen rikosnimike tuomittiin vuodesta riippuen 261–330 tapauksessa, syyte hylättiin runsaassa 10 prosentissa tapauksista (vuodesta riippuen 31–46 kpl).[5]
Lähteet
muokkaa- ↑ Rikoslaki 28 luku 2 § Finlex. Arkistoitu 10.3.2021. Viitattu 24.5.2020.
- ↑ KKO:2018:47 Finlex. Viitattu 24.5.2020.
- ↑ KKO:2019:46 Finlex. Viitattu 24.5.2020.
- ↑ Tilastokeskuksen Tilastot > Oikeus > Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2008
- ↑ Taulukot tilastossa: Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut. Käräjäoikeuksissa ratkaistut rikosasiat 2009-2013 (Taulukko varkaus, törkeä varkaus ja näpistys -rikoksista vuosilta 2009-2012, muuttujina Alue, KO:n kokoonpano, Vuosi, Rikos ja Tiedot) Tilastokeskus, stat.fi. Viitattu 14.9.2014.[vanhentunut linkki]