Avaa päävalikko

Tõnis Vint

virolainen taiteilija

Tõnis Vint (22. huhtikuuta 1942 Tallinna22. kesäkuuta 2019[1] Tallinna) oli virolainen taiteilija, joka tunnetaan mustavalkoisista graafisista teoksistaan.[2]

Vint opiskeli 1962–1967 graafista suunnittelua Viron sosialistisen neuvostotasavallan valtiollisessa taideinstituutissa. Sen jälkeen hän työskenteli liha- ja meijeriteollisuusministeriön pakkaus- ja mainoslaboratoriossa vuoteen 1973. Hän suunnitteli levyn- ja kirjankansia, postimerkkejä ja julisteita. Hän piti näyttelyitä Viron ja Neuvostoliiton lisäksi eri puolilla Eurooppaa sekä Japanissa ja Yhdysvalloissa.[2]

Vintiä pidetään Viron taiteen 1960–1980-luvun merkittävimpänä taiteilijana. Hän oli lisäksi merkittävä neuvostoaikainen toisinajattelija ja taidevaikuttaja ja oli KGB:n seurannassa. Hän opetti epävirallisesti kotonaan nuoria taiteilijoita, arvionsa mukaan hänellä oli noin 200 oppilasta.[2]

Tallinnan taidemuseossa Kumussa pidettyyn Vintin näyttelyyn Tõnis Vint ja hänen esteettinen universuminsa liittyy laaja viron- ja englanninkielinen kirja Tõnis Vint ja tema esteetiline universum – Tõnis Vint and his aesthetic universe, joka on ensimmäinen perusteellinen katsaus Vintin tuotantoon. Näyttely päättyi 9. syyskuuta 2012.[3]

Vint sai vaikutteita Kiinan ja Japanin taiteesta, psykoanalyysista sekä kansantaiteen ornamenteista.[4] Vintin piiriin kuului jo 1970-luvulla Leonhard Lapin, jonka viivakoodien on arveltu saaneen herätteitä tästä ornamenteista kiinnostuneesta ”psykogeometrisestä koulukunnasta”.[5]

Tõnis Vintin isä oli agronomi Endel Vint, ja hänen sisaruksiaan ovat taiteilija Maara Vint ja taiteilija-kirjailija Toomas Vint; taiteilija Aili Vint on hänen kälynsä.[4]

KirjallisuuttaMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. Suri kunstnik Tõnis Vint Postimees, 22. kesäkuuta 2019
  2. a b c Uimonen, Anu: Mestari kohtasi uuden polven. Helsingin Sanomat, 14.8.2012, s. C 1. Artikkelin maksullinen verkkoversio.
  3. Kumu. Viitattu 14.8.2012. [vanhentunut linkki]
  4. a b Eesti Entsüklopeedia 14, s. 615. Tallinn 2000. ISBN 9985-70-064-3
  5. Galerie Anhava viitattu 14.8.2012

Aiheesta muuallaMuokkaa