Meloksensisilisko
Meloksensisilisko eli täplämuurilisko[2] (Podarcis milensis) on pieni, muutamalla Välimeren saarella elävä sisiliskolaji.
| Meloksensisilisko | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Matelijat Reptilia |
| Lahko: | Suomumatelijat Squamata |
| Osalahko: | Skinkkimäiset Scincomorpha |
| Heimo: | Sisiliskot Lacertidae |
| Suku: | Muurisisiliskot Podarcis |
| Laji: | milensis |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Podarcis milensis |
|
| Katso myös | |
Meloksensisiliskon ruumiin pituus kuonosta kloaakkiin on enintään 6,5 cm, ja häntä on kaksi kertaa ruumista pitempi. Lisko on tukevarakenteinen ja leveäpäinen. Koiraan väritys ja kuviointi eivät ole sisiliskoille tavanomaisia. Tyypillisesti ruskean selän keskellä on tumma hento pitkittäisjuova. Kyljet, kurkku ja pään sivut ovat mustat, ja niissä on valkeita, keltaisia, sinisiä tai vaaleanvihreitä täpliä. Vatsassa on usein mustia kuvioita. Naaras näyttää koiraaseen verrattuna tyypillisemmältä sisiliskolta. Naaraalla on usein vaaleat selänreunajuovat ja kurkussa muutamia selvästi erottuvia läiskiä.
Meloksensisilisko elää Kreikassa Egeanmeren saarista Míloksella, Kímoloksella, Falkonéralla, Antímiloksella ja Velopoúlalla. Se viihtyy viljellyillä seuduilla. Se paistattelee päivää kivikasoissa ja penkereillä, mutta saalistaa joko avomaalla tai kasvillisuuden seassa.
Lähteet muokkaa
- E. N. Arnold, J. A. Burton: Euroopan matelijat ja sammakkoeläimet. Helsinki: Tammi, 1981. ISBN 951-30-4354-1
Viitteet muokkaa
- ↑ Petros Lymberakis: Podarcis milensis IUCN Red List of Threatened Species. Version 2014.1. 2009. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 26.6.2014. (englanniksi)
- ↑ McGhee, Karen & McKay, George: Maailmamme eläimet, s. 159. Suomentanut Marja-Leena & Pertti Hiltunen. Helsinki: Gummerus, 2007. ISBN 978-951-20-7373-3.