Syyrian sisällissota ja ulkomaat

Syyrian sisällissota ja ulkomaat tarkoittaa ulkomaiden vaikutuksia Syyrian sisällissotaan ja Syyrian sisällissodan vaikutuksia ulkomaihin. Näitä ovat muun muassa ulkomaiden antama tuki sodan osapuolille, sodan tuoman epävakauden leviäminen muualle ja maasta tulevat pakolaiset.

Syyrian kansannousu alkoi Tunisian ja Egyptin innoittamana. Länsimaat tuomitsivat kapinan alussa Syyrian hallituksen käyttämät voimatoimet. Kansainväliset ihmisoikeusjärjestöt syyttivät molempia sodan osapuolia erilaisista ihmisoikeusrikoksista. Arabiliitto yritti 2011 tuloksetta sovitella sotaa, samoin kuin myöhemmin YK. Eri kapinallistahoja ovat tukeneet lähinnä sunnilaiset arabimaat, Turkki ja länsimaat. Bašar al-Assadin johtamaa demokraattisesti valittua hallitusta ovat tukeneet näkyvimmin Iran, Venäjä, Hizbollah ja Kiina. Jihadistista Isis-järjestöä ei ole tukenut yksikään maa.

Syyrian sisällissota on aiheuttanut levottomuuksia myös Libanonissa ja osittain edistänyt niitä Irakissa. Pakolaisongelma on näkynyt eniten arabimaissa, mutta myös Euroopassa. Syyriaan on lähtenyt länsimaistakin taistelemaan lähinnä islaminuskoisia kapinallisten riveihin. Osa länsimaista aloittivat vuonna 2014 Isisin vastaiset ilmaiskut, Venäjä ilmaiskuja kaikkia kapinallisia vastaan vuonna 2015.

Ulkovaltojen väliset kiistatMuokkaa

Islamia jakava sunnien ja šiiojen riita, ja maailmanpolitiikassa näkyvä tuttu idän ja lännen välinen jännite näkyvät myös Syyriassa.[1][2][3]

Länsimaat vastustivat AssadiaMuokkaa

Yhdysvallat ja Euroopan länsimaat vastustivat avoimesti al-Assadin hallitusta sen ihmisoikeusrikkomussyytteiden takia. Yhdysvallat myös pyrki oppositiota tukemalla heikentämään Venäjän ja Iranin vaikutusta Lähi-idässä. al-Assadia vastaan olivat Yhdysvaltain lisäksi Iso-Britannia, Ranska, Saksa, Australia ja Japani. Ranska antoi sodan alussa kapinallisia tukevia lausuntoja[4]. Britannian tiedustelupalvelu antoi Syyrian kapinallisille tietoja[5]

Arabimaat tukivat kapinallisiaMuokkaa

 
Vihreällä merkitty Syyrian opposition tunnustaneet valtiot.
 
Vihreällä merkityt Turkki ylhäällä ja Saudi-Arabia alhaalla tukevat punaisella merkityn Syyrian kapinallisia. Sininen Iran tukee Syyrian hallitusta. Keltaisella merkitystä Irakista tulee taistelijoita auttamaan kapinallisia, ja vaaleansinisellä merkitystä Libanonista tulee taistelijoita taholtaan auttamaan kapinallisia tai hallitusta.
 
Punaisella merkityt maat vastustivat hyökkäystä Syyriaan, vihreällä merkityt kannattivat.

Monet sunnalaiset arabivaltiot, muun muassa Saudi-Arabia, Qatar ja Yhdistyneet Arabiemiraatit tukivat julkisesti ja suoraan aseistamalla ja rahoittamalla kapinallisia keväästä 2012 lähtien[6]. Qatar vastusti Syyrian hallitusta, koska tämä esti maasta Turkkiin Syyrian kautta vievän kaasuputken rakentamisen. Arabiliitto salli aseiden viennin Syyrian kapinallisille vuonna 2013. Syyrian väkivaltaisuuksien pelättiin leviävän muualle Lähi-itään[7], ja huhtikuussa 2012 väkivaltaisuudet levisivät Turkin puolelle, kun Syyrian hallitus ja kapinalliset ottivat yhteen Turkin rajalla. Libanonissakin käytiin paikallisia taisteluja elokuussa vuonna 2012[8].

Turkki tuki sunnikapinallisiaMuokkaa

Kesäkuussa Syyrian ja Turkin välit kiristyivät entisestään, kun Syyria ampui alas turkkilaisen hävittäjän.[9]. Turkki tuki Syyrian turkmeenikapinallisia. Mutta se vastusti Syyrian kurdeja. Turkki ampui hallitusta tukeneella taistelulennolla olleen venäläisen hävittäjän alas vuonna 2015, koska väitti tämän tunkeutuneen ilmatilaansa. Tämä tulehdutti Venäjän ja Turkin välit.

Venäjä ja Kiina tukivat hallitustaMuokkaa

Suurvalloista Assadia ovat tukeneet Venäjä ja Kiina. Molemmat vastustavat mahdollista Yhdysvaltojen kasvavaa vaikutusvaltaa alueella. Koska Venäjällä oli Syyriassa laivastotukikohta, se vastusti epävakautta maassa, Venäjä aloitti syksyllä ilmaiskut kaikkia kapinallisia vastaan. Maa syytti Turkkia Isisin auttamisesta. Venäjä halusi Isisin ja muun terrorismin vastaista rintamaa.

Iran ja Hizbollah tukivat hallitustaMuokkaa

Shiialainen Iran on tukenut Syyrian hallitusta aseistamalla ja lähettämällä vapaaehtoisia taistelijoita.[10]

Kaikki vastustivat Isis:iä ja Isis vastusti kaikkiaMuokkaa

Isis hyökkäsi Irakissa kesällä vallaten siellä laajoja alueita, ja uhaten pirstoa koko maan. Osin Isisin menestys Irakissa perustui Syyriasta tulleisiin taistelijoihin. Vaikka suurvallat ja Lähi-idän valtiot kiistelivätkin Syyrian kohtalosta, ne kaikki vastustivat Isisiä.[11]. Länsimaat alkoivat 2014-2015 hyökätä Isisiä vastaan ilmasta ja erikoisjoukkojen operaatioin. Venäjä aloitti oman hallitusta tukevan ilmaoperaation, joka kohdistui myös Isisiin.

Ulkovaltojen yritykset luoda rauhaMuokkaa

Ulkovaltojen yritykset luoda rauha ovat epäonnistuneet toistaiseksi.

LähteetMuokkaa