Avaa päävalikko

Syrjintälautakunta

Syrjintälautakunta oli Suomessa lailla perustettu riippumaton ja puolueeton Suomen sisäministeriön yhteydessä vuosina 2004–2014 toiminut lainkäyttöelin, jonka korvasi vuoden 2015 alusta lähtien yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta.

Syrjintälautakunnan nimitti valtioneuvosto ja sen tehtävät määriteltiin yhdenvertaisuuslaissa, jonka tarkoituksena on ennaltaehkäistä ja vähentää syrjintää.

Lautakunnan toimintaMuokkaa

Syrjintälautakunnassa käsiteltiin hakemuksia, jotka kohdistuivat viranomaisiin, oikeushenkilöihin ja yksityishenkilöihin. Lautakunnan tehtävänä oli antaa oikeussuojaa niille, jotka ovat kokeneet tulleensa syrjityksi etniseen alkuperänsä liittyvästä syystä tai tulleensa tällaiseen syrjintään liittyvien kiellettyjen vastatoimien kohteeksi. Hakemuksen tekemiseksi sai apua vähemmistövaltuutetulta (nyk. yhdenvertaisuusvaltuutettu).

Syrjintälautakunnalla oli toimivalta antaa kieltopäätöksiä ja tuomita syrjintään syyllistynyt uhkasakkoon. Vuoteen 2007 mennessä tuomittiin uhkasakko kahdessa tapauksessa[1][2].

Syrjintälautakunta voi kieltää uusimasta tai jatkamasta lainvastaista menettelyä ja antaa myös vastatoimien kiellon. Tämä tarkoittaa sitä, ettei kukaan saa joutua epäedulliseen asemaan valitettuaan tai ryhdyttyään toimenpiteisiin yhdenvertaisuuden turvaamiseksi.

Syrjintälautakunta antoi päätöksiä yksittäistapauksissa.

Syrjintälautakunta voi vahvistaa osapuolten välisen sovinnon, jossa on sovittu rahasaatavasta. Sovinto voidaan panna täytäntöön niin kuin lainvoimainen tuomio.

Lautakunnan toimivaltaan kuului etniseen alkuperään perustuva syrjintä, kun kyse on:

  • itsenäisen ammatin tai elinkeinon harjoittamisen edellytyksistä tai elinkeinotoiminnan tukemisesta
  • koulutuksen tai ammatillisen ohjauksen saamisesta
  • jäsenyydestä tai toiminnasta työntekijä- tai työnantajajärjestössä tai muussa järjestössä, jonka jäsenillä on tietty ammatti, tai järjestön antamista etuuksista
  • sosiaali- ja terveyspalveluista
  • sosiaaliturvaetuuksista tai muista sosiaalisin perustein myönnettävistä tuista, alennuksista tai etuuksista
  • asevelvollisuuden, naisten vapaaehtoisen asepalvelun tai siviilipalvelun suorittamisesta
  • asumisen taikka yleisölle tarjottavien tai yleisön saatavilla olevien irtaimen tai kiinteän omaisuuden taikka palvelujen tarjonnasta tai saatavuudesta muissa kuin yksityisten henkilöiden välisissä suhteissa.

Syrjintälautakunta ei käsitellyt työsuhteisiin liittyviä kysymyksiä. Lautakunta ei korvaa käytössä olevia muutoksenhakukeinoja ja -elimiä.

Tuomioistuimet voivat tarvittaessa pyytää etnistä syrjintää koskevassa asiassa lausunnon syrjintälautakunnalta yhdenvertaisuuslain soveltamisesta.

LähteetMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa